Lopulta kun Voldemort myöntyi antamaan Rabastanille uuden mahdollisuuden oli jo mies sitä mieltä ,ettei hän sitä ansainnut. Olisi vain ollut parempi kiduttaa hänet itsensä siinä. Mies kuitenkin kiitti herraansa tuon annettua hänelle sen toisen mahdollisuuden ja lupasi olla pettämättä tuota enää toiste. Hän kyllä hankkisi tällä kertaa tietoja vaikka se vaatisi naisen kiduttamista taikka tuon perheen. Ilman kunnon tietoja hän ei palaisi häiritsemään herraansa toiste. Rabastan jäykistyi aivan paikoilleen tuntiessaan jonkin hipovan jalkaansa eikä mies uskaltanut katsoa taikka liikahtaa.. hän tiesi kyllä mikä se oli. Pelko siitä, että Nagini kiskoisi hänet suihinsa saivat tuon unohtamaan melkein hengittämisenkin. Tuo käärme oli kammottava ja hän ei todellakaan haluaisi kuolla käärmeen välipalana. Käärmeen sihahdus vasta saikin niskakarvat nousemaan ja Rabastan halusi pois. Kauas pois tästä huoneesta jonnekkin minne tuo iljettävä otus ei häntä seuraisi.
"E-en tuota pettymystä enää, herrani", mies sanoi lopulta kun sai äänensä takaisin käärmeen palattua takaisin isäntänsä luokse ja kumarrettuaan vielä herralleen pyysi lupaa poistua ja palata töihinsä. Hänen oli pakko käydä naisen paperit uudelleen läpi, mutta jatkaisi tuon kanssa heti perjantaina. Tällä kertaa mennen suoraan asiaan.