Nimi: Erika Sho Hayakawa
Ikä: 22-29
Syntynyt: 16.1.1969
Synnyinmaa: Japani
Verenperimä: Vaikka Erikan vanhemmat ovat molemmat velhoja, löytyy Hayakawan suvusta runsaasti myös jästisyntyisiä ja puoliverisiä
Perhe: Nanako ja Kinji Hayakawa - Erikan vanhemmat
Masayori Hayakawa - perheen vanhin isoveli
Rome Hayakawa - Erikan isoveli
Tadanodu - Erikan nuorin isoveli
Lisäksi perheeseen kuului isovanhemmat isänpuolelta, mutta Erika ei koskaan kerennyt tutustumaan heihin kunnolla sillä molemmat menehtyivät omituisessa onnettomuudessa hänen ollessa vielä pieni
Sivilisääty: Naimaton, sinkku
Entinen tupa: Korpinkynsi
Ammatti/työ: Työskentelee taikaministeriössä kansainvälisen taikaurheiluosaston sihteerinä
Muuta: -Pelasi koulun tupajoukkueessa aktiivisesti ja menestyksekkäästi pitäjänä.
- Lapsesta asti ollut liikunnallinen. Huispauksen lisäksi hän lenkkeilee, harrastaa potkunyrkkeilyä ja joogaa
- Rakastaa ristikoita ja lukee vapaa-ajallaan hyvin paljon sarjakuvia
Ulkonäkö: Erikalla on tummat, suuret ja kirkkaat silmät, joissa usein tuikkii silmäkulmassa joko ilo tai pieni ilkikurisuus. Kasvonpiirteet hänellä ovat melko pyöreät ja jollakin osin melko lapsekkaat - usein juuri kasvoista häntä voisi luulla paljon nuoremmaksi kuin hän onkaan. Keholtaan Erika on pieni kokoinen ja hento, rimpula, vaikkaki urheilun ja huispauksen tuomaa jäntevyyttä ja notkeutta neidon kehossa näkyykin. Pituutta nuorella naiselta löytyy varresta 168 cm.
Hiuksensa ovat luonnostaan pikimustat, eikä hän ole koskaan kutrejaan värjännyt.
Vuosina -91-93 Erikalla oli lyhyehköt tummat hiukset, mutta myöhempinä vuosina hän kasvatutti hiuksensa pitkiksi.
Pukeutumisessa Erika suosii käytännöllisyyttä ja värejä. Urheilutaustojensa vuoksi usein hänet saattaa tavata vapaa-ajalla yksinkertaisessa, mukavassa hupparissa ja farkuissa, mutta työajalla hän panostaa hitusen enemmän asuvalintoihinsa ja saattaa laittaa päälleen jopa mekon ja korkokengät. Meikkaamisesta Erika ei ole koskaan oikein perustanut, eikä hän tunne meikkaamista omakseen, joten niin kuin vapaa-ajalla kuin töissäkin, Erika tyytyy olemaan meikittä.
Luonne: Erika Haykawa on nainen, josta riittäisi kerrottavaa hyvinkin paljon. Hän on rohkea nainen, joka ei suostunut vanhempiensa ja kulttuurinsa painostukseen, vaan piutpaut muista välittämättä, valitsi oman tiensä. Enemmän siitä ja Erikan perheestä te kuitenkin voitte lukea menneisyydestä, mutta näin itse Erikaan ja Erikan persoonaan keskittyessä, voisin kuvailla häntä hyvinkin räiskyväksi ja värikkääksi naiseksi. Hän kuuluu niihin ihmisiin jotka hymyilevät paljon mutta nauravat sitäkin enemmän.
Koska Erika kasvoi isossa veljeskatraassa ja vietti lapsuutensa hyvinkin pitkälti ainoastaan poikien joukossa, on Erikastakin muovautunut rämäpäinen ja jokseenkin poikamainen tapaus, ehkä vähän ilkikurinenkin.
Hän on rento ja vitsikäs ja usein juuri sellainen hölöttäjä, joka sanoo mitä ajattelee ja ajattelee vasta sitten. Hän on energinen duracell pupu, joka viuhtoo ja menee tukkaputkella kohti uusia asioita. Uusien asioiden suhteen Erika on hyvin avarakatseinen ja utelias ja uusia asioita kohdatessaan hän saattaa innostua helposti.
Toisaalta, vaikka Erika onkin sellainen hassunhauska ja iloinen hölöttäjä, ei hän silti turhaan korpinkynnen tupaan päässyt. Kaikessa rämäpäisyydessään Erika on myöskin ihminen, joka johonkin asiaan perehtyessään, panostaa asiaansa sadalla prosentilla. Hän on hyvin kunnianhimoinen ja ehkä vähän pieni perfektionistikin oman suorituksensa suhteen, sillä keskivertoon hän ei useinkaan tyydy. Urheilussakaan. Huispaus on nimittäin aina ollut Erikalle tärkeä asia. Huispauksen lisäksi hän kuntoilee muutenkin aktiivisesti ja haluaa pitää yllä kuntoaan ja pesti taikaurheiluosastolle olikin siksi Erikalle napakymppi. (ja ehkä juuri Erikan onneksi juuri taikaurheilunosasto taitaakin olla yksi niistä harvoista taikaministeriön paikoista joissa räiskyvyys ja ulospäinsuuntautuneisuus ovat sallittuja.)
Erikan hyytymättömästä hymystä ja iloisesti asenteesta huolimatta, osaa nainen olla myös melko tuittupää. Hänellä on hyvinkin voimakkaat mielipiteet, joita hän ei pelkää pitää salassa. Suuttuessaan Erika päästää sisäisen temperamentinsä valloilleen ja tuolloin hän on oikeastaan aikamoinen hurrikaani, josta sietää pysyä loitommalla; Tällöin nainen ei tosiaan säästele sanavarastoaan eikä äänivolymejaan. Toisaalta, Erika myöskin rauhoittuu melko nopeasti, vaikka anteeksipyytämisessä jo naisen ylpeydenkin vuoksi saattaa kestää aikansa.
Erika lyhyillä hiuksillaan vuonna -91
Menneisyys: Erika Haykawa syntyi siis japaniin pohjois-osaan vuonna 1969 Nanako ja Kinji Hayakawan kuopukseksi, kolmen isoveljen keskelle. Erikan oltua parivuotias, Erika isän, Kinji Hayakawan vanhemmat menehtyivät epäselvissä oloissa, mikä ajoi Hayakawan perheen hetkeksi perikatoon, sillä isovanhempien poismeno ei sattunut ainoastaan perheeseen vaan myös talous koki kovan kolauksen. Elämä tuolloin oli siis ankaraa ja kovaa, sillä perheellä ei juuri ollut varoja ja niin sitten sattuikin käymään, että vuonna 1978 Erika isoveljineen lähetettiin Englantiin Nanakon rikkaan sisaruksen hoiviin. Hayakawan jälkeläisten elämä siis muuttui kerta heitolla ja uusi maailma ja brittiläiseen elämäntapaan sopeutuminen vaati aikansa.
Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1980 Erika täytti viimein yksitoista vuotta ja hän pääsi opiskelemaan Tylypahkaan. Tuvaksi hänelle valiutui korpinkynnet, mistä Erikan suku oli hyvin ylpeä.
Opiskelu Tylypahkassa sujui ongelmitta ja Erika viihtyi Tylypahkassa hyvin. Kaikki ei kuitenkaan aivan ongelmitta sujunut, sillä Erikan ollessa kolmannella luokalla, kiinnostui hän huispauksesta ja pääsi koulun tupajoukkueeseen pitäjänä, menestyen huispauksessa hyvin. Tämä ei ollut kuitenkaan suvun mieleen, sillä Erikan vanhempien mielestä naisen ei kuulunut harrastaa urheilua, saatika vielä menestyä siinä; Erikaa oltii näet kaavailtu kotirouvaksi, jonka tulisi tietää omapaikkansa miehen rinnalla, hiljaisena ja alistuvana. Tätä voimakastahtoinen Erika ei kuitenkaan purematta niellyt, josta alkoikin Erikan suvun ja Erikan välinen sota.
Vuodet kuluivat, eikä Erika suostunut heltiämään ja alistumaan "kotirouvan kohtaloon", vaan hän halusi päättää itse omista asioistaan. Viimeinen niitti Hayakawan suvulle oli kuitenkin se, kun Erika valmistui ja päätti lähteä vastoin vanhempiensa tahtoa töihin; Tuolloin hänen sukunsa ja vanhempansa katkaisivat välit Erikaan ja Erika jäi yksin.
Yksinjääminen tietysti jätti arpensa, mutta Erika silti päätti jatkaa eteenpäin. Hän haki töihin taikaministeriöön taikaurheilunosastolle, mutta etnisten taustojensa vuoksi häneen suhtauduttiin aluksi hyvin varauksellisesti. Erika onnistui kuitenkin todistamaan kykynsä ja hän sai pestin, ja menestyikin taikaurheiluosaston sihteerinä mukavasti.
Kun kuolonsyöjät olivat vallanneet Taikaministeriön, alettiin Erikan sukutaustoja kuitenkin penkomaan ja tulikin ilmi, että Hayakawojen suvusta löytyi runsaasti jästejä ja puoliverisiä. Tästä syystä Erika yritettiin vangita, mutta hän pakeni ja piiloutui Lontoon laitamille, toimien peitenimellä. Sodan päätyttyä Erika oli menettänyt luottamuksensa taikaministeriötä kohtaan ja hän erosi virastaan, siirtyen pyörittämään pientä elintarvike- ja luontaistuotepuljua Tylyahoon, kunnes aikanaan siirtyi takaisin juurilleen Japaniin.
