Jerry Slyther

Nimi: Jerry Slyther
Ikä: 15-22
Sukupuoli: Mies
Liittoumat: Toistaiseksi ei mikään
Veriperimä: Puhdasverinen
Kouluaikainen tupa: Luihuinen
Suku: Salazar Luihuisen veljelle kaukaista sukua, vanhemmista isä kuollut, äiti elää veripetturina jästien maailmassa

Historiaa:

Ensimmäinen vuosi: 1987
Jerry Slytherin syntyi puhdasveriseen perheeseen jolla ei ollut aavistustakaan, mille olivat sukua. Aluksi Jerry perheineen asuivat taikamaailmassa, eivätkä koskaan edes käyneet jästien maailmassa, kuten puhdasveriset eivät yleensäkkään. Jo ennen 11-vuoden täyttämistä Jerry osoitti lahjakkuutta taikuutta kohtaan, ja odotetusti 11-vuotiaana hän sai kirjeen Tylypahkasta. Tietenkin Jerry meni Tylypahkaan vuonna 1987. Ensimmäinen vuosi meni kuten useimmilla muillakin luihuisilla, ensiksi tutustuaan itse kouluun sen jälkeen hankitaan tietty ''kaveripiiri'' ja loppuosa onkin sitten opiskelua. Jo ensimmäisellä luokalla Jerryn kiinnostus alkoi herätä pimeyden voimiin, mutta ei kuitenkaan siitä paljoa viellä lukenut. Ensimmäisenä vuonna oli lähinnä myös alentua tottelemaan viellä ylempiluokkaisia, ja joutua ylempiluokkalaisten kiusaamiksi. Ainahan se oli niin, korkeammalle luokalla olevat näyttivät paikkansa uusille oppilaille. Vaikkakin Jerry oli paljon muita sen hetkisiä ekaluokkalaisia luihuisia parempi, hän sai aina paremmat arvosanat aineista vaikkakin jotkin aineet olivat sellaisia joissa hän kävi vain päästäkseen läpi.


Toinen vuosi: 1988

Toinen vuosi alkoi olemaan jo Jerrylle mielenkiintoisempi. Tuli parempia opetuksia, ja tällä vuodella tuli muutama uusi professori, normaalia koulunkäyntiä. Tietenkin aineissa opetettiin nyt hieman suurempia ja parempia asioita kuin mitä viimevuonna. Jerry alkoi menestyä hyvin pimeyden voimilta suojautumisessa, ja professorit alkoivat puhua että hän saattaisi olla ensimmäinen luihuinen kenestä tulisi aurori. Vaikkakaan Jerry itsekkään ei uskonut puheita, miksi hän olisi auroriksi tahtonut?
Puolessa välissä vuotta, hän sai lahjan vanhemmiltaan. Se oli käärme, oikeastaan käärmeenpoikanen, vasta vauva mutta kuitenkin käärme. Tietenkin käärme tottui Jerryyn kuukausien aikana ollessaan poikasesta asti tämän hoivissa.
Mutta eräänä päivänä, Jerry koki jotakin yllättävää, josta hän luuli tulleensa mielisairaaksi. Hän ymmärsi käärmeensä puheet, käärme puhui hänelle ja kun Jerry puhui, käärme näytti ymmärtävän sen. Jerry tietenkin juoksi samantien kirjastoon, ja alkoi etsimään tietoa aiheesta. Hän luki monen päivän ajan jatkuvasti, mutta ei löytänyt haluamaansa.
Kuitenkin eräänä yönä, Jerry halusi saada tietonsa ja tunkeutu kielletylle osastolle, hankkimaan kattavempia kirjoja.
Sieltä hän löysi tietona, ja hän ei voinut uskoa sitä ensin todeksikaan. Hän luki, että ainoat kärmessuut koko taikamaailman historiassa ovat olleet Salazar Luihuisen sukulaiset, ja Salazar itse. Tietenkin Jerry etsi enemmän tietoa kyseisestä henkilöstä ja sai tietää tämän olevan pimeyden velho, yksi Tylypahkan perustajista ja Luihuisten perustajista. Ja luki myös että tällä on veli. Tiedonhaluisena Jerry lintsasi muutamia tunteja luullessaan olevansa Salazar Luihuiselle kaukaista sukua, ja alkoi tutkia sukupuutansa tarkasti.
Jerry sai tietää olevansa Salazar Luihuisen veljen kaukainen perillinen, ja omasi periytyvän, harvinaisen kärmessuun kyvyn. No, tästä alkoikin Jerryn pimeyden voimien ahkera opiskeleminen, todella ahkera.


Kolmas vuosi: 1989

Kolmas vuosi alkoi, ja Jerry oli jo harjoitellut kärmessuun kykyään ja pimeyden voimia. Hänellä oli kattava kirjakokoelma pimeyden voimista ja hän luki niitä päivittäin, eikä voinut estää itseään enään lukemasta niitä, ne olivat niin kiinnostavia. Ainakin hänen isoisänsä oli pimeyden velho, sen Jerry tiesi varsin hyvin. Mutta hän ei tosiaan tiennyt, olivatko hänen vanhempansakkin? Jerry ei ollut ikinä edes kysynyt, tosin hän oli viellä melko nuorikin. Olisivatko hänen vanhempansa odottaneet että hän täyttäisi 16-17? Ikinä ei voinut tietää, mutta Jerry tiesi nyt että hän oli kärmessuu, pimeyden velhon perillinen. Toisaalta, hän ei häpeillyt kykyänsä, hän kykeni juttelemaan lemmikkinsä kanssa ja miksei myös muiden käärmeiden. Mutta hänen oma lemmikkinsä oli hänelle tärkeä, ja luihuisena hän ei oikeastaan edes halunnut ystäviä. Ne pilaisivat hänen pimeyden voimien opiskelun ja olisivat vain tiellä. Vasta kolmannella Jerry aloitti loitsujen harjoittelun ahkerasti, tämän takia hän joutui lintsaamaan tunneiltakin ja professorit alkoivat miettiä ettei hän ollutkaan niin potentiaalinen mitä hän aluksi oli. Hänen käärmeensä nimeks tuli Nadag


Neljäs vuosi: 1990

Neljäs vuosi alkoi samalla tavalla kuin aikaisemmatkin vuodet. Vuoden alussa Jerry viellä kävi tunneilla, ja nyt hän alkoi myös käymään niissä. Mutta, aina öisin, Jerry Slyther karkasi tuvastansa harjoittelemaan itseänsä äärirajoille. Voimiensa puolesta, neljäntenä vuonna Jerry olisi päihittänyt useimmatkin viidennellä luokalla olevat. Kuitenkaan hän ei paljastellut kykyjänsä, ei todellakaan, hänethän potkittaisiin ulos koko koulusta kun kaikki saisivat tietää hänen harjoittelevan pimeyden voimia. Ja sitähän hän ei haluaisi. Suurinosa vuodesta meni lähinnä harjoitteluun, niin että jokainen aamu hän oli rättiväsynyt harjoiteltuaan kaikki yöt. Luihuisen suvun jäsenenä, ja puhdasverisena hän oli todella potentiaalinen pimeyden voimissa, kun hän niitä halusi. Mutta kuten tähänkin asti toiselta luokalta lähtien, hänen ainut ystävä kenelle hän kykeni puhumaan kunnolla oli hänen Nadagansa. Se oli hänelle läheinen, ja on edelleen eikä hän voisi luopua siitä. Tietenkin hänellä on ''kavereita'' mutta hän ei niitä ystäviksi laske, ei todellakaan koska niitä he eivät ole. Jerry oppi paljon pimeyden voimista tällä luokalla, hän oppi muunmuassa loitsuja joilla satuttaa toisia pahastikkin. Myös tänä kyseisenä lukuvuona, Jerryn vanhemmat päättivät ryhtyä veripettureiksi. Hänen vanhempansa aikoivat muuttaa jästien maailman ja jättää taikuuden kokonaan taakseen, ja sitä Jerryn oli vaikea niellä. Heidän koko sukunsa olivat puhdasverisia, kokeneita, lahjakkaita ja mahtavia velhoja täynnä, Ja heidän suvussaan periytyi kärmessuun kykykin. Vaikkakaan hänen äitinsä ei sitä osannut käyttää vaikka kuinka yritti. Jerrylle ilmoitettiin että seuraavana vuonna hän joutuisi lopettamaan Tylypahkassa käynnin ja aloittamaan jästikoulussa ja hänen pitäisi jättää taikuus taakseen. Sen vuoksi loppuvuosi tekikin masentavasti.


Viides vuosi: 1991

Viidennen luokan piti alkaa, juuri ennen viidennen luokan alkamista Jerry oli omaksunut miten käyttää yhtä anteeksiantamatonta kirousta, kidutuskirousta. Hän tajusi että se vaatii vain suuria haluja kiduttaa uhriansa ja sitä pitää tarkoittaa ja silloin se myös onnistuu. Jerrylle ilmoitettiin uudestaan, että hänen pitäisi jättää koko taikamaailma taakseen ja että heidän ystävänsä on lupautunut unhoitutalla pyyhkimään heiltä kaikki muistot taikamaailmasta ja he aloittavat uuden elämän jästien maailmassa, ilman taikuutta. Jokainen odotuspäivä Jerrylle oli yhtä tuskaa ja raivoa. Hän ei halunnut jättää taikamaailmaa, hän ei halunnut ja ei aikonutkaan! Sinä päivänä, kun he olivat pakkaamassa tavaroita tuo kyseinen ''ystävä'' ilmestyi sauva kädessään ollen jo valmiina pyyhkimään heidän muistonsa. Viellä yläkerrassa Jerry jutteli Nadagin kanssa. Käärme yritti kieltäytyä lähtemästä, ja Jerryn vanhemmat olivatkin ilmoittaneet että käärme ei saa tulla mukaan koska Jerry oli kärmessuu, hän tajuaisi taas heti kuuluvansa taikamaailmaan. Juuri kun prosessin piti alkaa, hänen lemmikkikäärmeensä hyökkäsi heidän perheystävänsä kimppuun, purren tätä ympärille, kuristaen tätä jolloinka Jerry veti sauvansa esiin ja tähtäsi kidutuskirouksensa isäänsä. Äiti pakeni samantien hyökkäyspaikalta, jättäen taikamaailmasta saadut muistot mieleensä ja pakeni jästimaailmaan. Käärme tappoi tuon perheystävän ja Jerry kidutti isänsä hulluuteen asti jolloinka tämä tappoi hänet. Jerry, lemmikkinsä kanssa siirtyi Tylypahkassa viidennelle vuosiluokalle ja hänen harjoituksensa jatkuivat entiseen tapaansa ja nyt kun hänellä oli tietämystä yhä enemmän, ja enemmän taitoa, puolessa välissä viidennettä luokkaa hän oppi käyttämään komennuskirousta. Myöskin kouluun tuli jälleen uusia ensiluokkalaisia, vaikkakaan Jerry ei oikeastaan kiinnostunut siitä paljoakaan.


Kuudes vuosi: 1992

Äiti paennut jästimaailmaan, isä kuolleena, Jerry nyt ainoana sukunsa perijä. Tai ainakin niin hän luuli. Kyseisen vuoden puolessa välissä, tapahtui jotain odottamatonta. Jerry sai tietää että koulussa on toinen kärmessuu, joka oli avannut salaisuuksien kammion. Tietenkin Jerryn oli vaikea uskoa sitä, eihän hänellä ollut veljeä, ei siskoa, eikä serkkuja? Jotenka miten kykeni olemaan mahdollista että Tylypahkaan olisi tullut toinenkin kärmessuu. Jerry alkoi tutkia asiaa tiukemmin, lueskellen historiankirjoja ja selvitellen asioita tiukasti. Lähinnä Jerry etsi tietoa salaisuuksien kammiosta ja löysi haluamansa tiedon. Se oli Salazar Luihuisen rakentama kammio, ja hirviön koti. Kuitenkaan olinpaikasta Jerry ei löytänyt mitään tietoa, eikä hän edes tiennyt että toinen kärmessuu olisi avannut salaisuuksien kammion. Jerry ei saanut selville, että oliko Luihuisten suvussa muitakin kuin Jerry tällä hetkellä, vai olivatko toisesta kärmessuusta kiertävät huhut pelkkää valetta? Hän kuitenkin jätti asian sikseen ja oletti sen olevan pelkkää valetta.
Samana vuonna Jerryn käärme yritettiin tappaa toisten luihuisten toimesta, vain kiusatakseen Jerryä. Eräs ilta, kun Jerry saapui tupaan hän kuuli ikkunasta Nadagin avunhuudot. Kolme luihuista, samalla vuosiluokalla olevaa viellä heittelivät käärmettä kuin räsynukkea sauvoillaan ja Jerryhän ei jäänyt katselemaan sirkusta sivusta vaan painui samantien ulos. Hän tuli ulos vihaisena, sauva valmiiksi jo kädessään ja ensimmäinen hänen kohteensa oli koko idean keksijä joka lensikin heittösloitsulla päin seinää. Toinen luihuinen sai komennuskirouksella hypätä alas kalliolta, ja tippua veteen kuitenkin hengissä selviten ja kolmas menetti sauvansa karkotaseen toimesta ja juoksi karkuun. Itse idean keksijä vain katsoi kun Jerry poimi käärmeensä ylös, jolloinka tämä yritti hyökätä takaata päin. Jerryn käärme varoitti tulevasta hyökkäyksestä ja
Jerry kääntyikin samantien ja heitti karkotaseen kyseiseen oppilaaseen joka lähtikin myös peloissaan juoksemaan takaisin koulun sisälle.


Seitsemäs vuosi: 1993

Viimeinen vuosi Tylypahkassa alkoi, professoreina olivat vielläkin ne samat jotka olivat tämän aloittaessa koulun. Vuosien varrella oli kerennyt tapahtumaan vaikka mitä ja Jerry oli nyt jo sen verran voimakas että hänet pystyttiin laskemaan jo pimeyden velhoksi, hän osasi anteeksiantamattomat ja muitakin loitsuja joilla vahingoittaa toista. Hän ajatteli kyllä läpäistä koulun ja jatkaa siitä omille teillensä. Nadag oli tähän mennessä kasvanut jo melkoisen suureksi käärmeeksi ja siitä oli tullut Jerrylle kuin perheenjäsen josta ei voinut enään luopua. Tuntien jälkeen päivät kuluivat edelleen harjoitellen, harjoitellen sen jälkeen jutellessa hänen lemmikkinsä kanssa. Kyseisenä vuonna hän alkoi myös lukea itse Pimeyden lordista. Hänen aikansa mahtavin pimeyden velho, joka on kumminkin nyt jo kaatunut. Jerry pettyi hieman luettuaan että mahtavin pimeyden velho oli jo kaatunut ja kuopattu, vaikkakaan se ei meinannut etteikö pimeyden velhoja olisi muuallakin. Seitsemäs vuosi meni Jerryn kerratessa pimeyden loitsuja hallitakseen niitä paremmin. Tämän jälkeen koulu loppuikin hänen osaltaan, hän oli läpäissyt koulun viimeisenkin vuoden ja jatkoi tästä omille teillensä, yrittäen etsiä muitakin pimeyden velhoja liittoutuakseen näiden kanssa.


Tylypahkan jälkeen

Tylypahkan jälkeen Jerry jatkoi omia polkujansa, jatkaen harjoituksiaan ja muutaman vuoden lisäharjoittelun jälkeen hänestä tulikin jo melko voimakas pimeyden velho. Hän ei löytänyt muita, tosin syynä saattoi olla että kukaan täysijärkinen pimeyden velho ei pahemmin huutelisi kylttien kanssa olevansa pimeyden velho. Jerryn tarkoitus oikeastaan oli löytää kuolonsyöjät liittyäkseen heihin, tullakseen yhdeksi heistä. Kuitenkaan hän ei löytänyt heitä vaikkakin 1995-1996 hän sai kuulla, ja todella saikin että Pimeyden lordi, maailman mahtavin pimeyden velho oli palannut ja samoihin aikoihin Jerry luki lehdestä että 10 huippuvartioitua kuolonsyöjää olivat paenneet Azkabanista ja nämä todisteet riittivät Jerrylle, nykyisin hänen päämääränsä on löytää kuolonsyöjät. Hän myös muutti asumaan iskunkiertokujien nurkille, normaaliin taloon ja siellä hän elää Nadagin kanssa tänäkin päivänä.


Ulkonäkö:

Jerryllä on melko lyhyet, ruskeat hiukset ja osittain punertavat, osittain sinertävät silmät. Hän on noin 176 cm pitkä ja ainakin kouluaikoinaan hän käytti viellä Tylypahkassa käytettyä kaapua. Mutta kuitenkin lähdettyään Tylypahkasta, hän käyttää nykyisin omia kaapujansa jotka eivät ehkä ole niin hienoja mitä Tylypahkan kaavut mutta kuitenkin kaapuja. Hän pitää mustia kenkiä


Persoonallisuus:

Jerry on sulkenut kaikki tunteet sisälleen, hän tietää että pimeyden velhona pitää osata satuttaa ketä tahansa missä vain jotenka tunteet vain estäisivät sen. Esimerkkinä se että hän pitäisi jotakuta ystävänänsä tai tuntisi sääliä jotakuta kohtaan tekisi pimeyden loitsut mitättömiksi. Hän ei tunne minkäänlaista sääliä, ei armoa ei oikeastaan mitään ja osittain tämä on edistänyt hänen pimeyden voimien opiskelujansa huimasti. Hän on läpeensä paha, melko hiljainen ja synkkä joka ei puhu ellei siihen ole erillistä tarvetta. Kunnioittaa tietenkin itseään vahvempia pimeyden velhoja, ja hänellä on samat aatteetkin kuin kuolonsyöjillä, jästisyntyisille ei saisi opettaa taikuutta. Tämä periaate on saattanut periytyä hänelle myös Luihuisten suvun kautta.