Leon Elroy

Leon:
- on laktoosi-intolerantti, allerginen myös kalalle ja pähkinälle ja katsoo näin ollen tarkasti mitä syö
- :lla ei ole näköä vasemmassa silmässään, mutta se ei ulkoisesti poikkea hänen oikeasta silmästään, joskin on totta, että mikäli joku hänen vasemmalla puolellaan puhuu, Leon ei välttämättä käännä katsettaan tämän puoleen - ja mikäli kiinnittää puhujaan huomiota, hän kääntää päänsä kokonaisuudessaan tämän puoleen, yksinkertaisesti nähdäkseen puhujan oikealla silmällään
- on ollut kuolonsyöjien vangitsemana vuonna 1997 Ministeriön kaaduttua, pääsi kuitenkin pakenemaan, saaden kuitenkin muistoksi paksun arven vasempaan käsivarteensa
- on vasenkätinen




pituus: 201 senttimetriä
silmien väri: vaaleanvihreät
hiusten väri: tummanruskeat / mustat, värjättyinä vaaleita raitoja, ylettyvät pisimmillään hieman olkapäiden yli, mutta on leikattu kerroksittain ja lyhimmät ovat vain noin kymmenen senttiä pitkiä

Leon ruumiinrakennetta voisi helposti kuvailla sanoin; luinen, aliravittu, alipainoinen ja ruipelo. Sentinkään yli kaksimetrisen, kuolonsyöjiä parhaan taitonsa mukaan jäljittävän ja niittävän velhon on vaikea keskittyä syömään vaadittava määrä ja kun otetaan huomioon, ettei Leon suinkaan ole rapakuntoinen vaan harjoittaa lihaksiaan suurimman osan ajastaan, ei kaiketi ole lainkaan ihme, että hän on jäänyt hieman hinteläksi.
Laihuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hänellä voimia olisi. Se vain, että lihaksensa kuultavat ihon läpi suoraan sairaalloisella tavalla ja saavat miehen näyttämään entistäkin aliravitummalta, mikä johtaa helposti siihen, että hänet aliarvioidaan. Se on kuitenkin Leon mielestä ainoastaan bonusta, sillä mikä toimisikaan parempana yllätyksenä kuin hänen todelliset voimansa ja taitonsa. Se vain, ettei Leon ole mikään taikasauvan käyttelijä. Hänellä on se kyllä jatkuvasti mukanaan, mutta enemmän hän käyttää lanteillaan keikkuvaan asevyöhönsä kiinnitettyjä heittotikareita siinä missä tavallisiakin ja niiden käyttelyssä Leon on luonnonlahjakkuus siinä missä taikasauvan käyttely ei varsinaisesti häneltä luonnistu.
Toki tikarien käyttö usein vaarantaa hänen henkensä, syrjäyttää kaikki turvallisuustekijät, muttei Leon ole moksiskaan muutamista haavoista ja kärähtäneestä hiuskuontalostaan, mikäli vain pääsee pienten uhrausten aikana tarpeeksi lähelle vastustajaansa hyökätäkseen tämän kimppuun tikareineen. Tuolloin vastustajan on jo hieman vaikeampi noin vain käytellä taikasauvaansa tiiviissä, toden totta 'lähi'taistelussa.

Leonia piristävät ihmisten yllättyneet katseet, jotka silloin tällöin johtuvat hänen pituudestaan, mutta vieläkin tyytyväisempi hän on muiden järkyttyessä hänen pukeutumistyylinsä, lävistystensä tai tatuointiensa vuoksi.
Leon ei säästele muita vaan pukeutuu kuten parhaaksi katsoo ja tuo tapa on todellakin omalaatuinen - ks. kuvat.
Vaikka hän ei yleensä pukeutumisessaan kirkkaita värejä käytäkään, ovat vaatteensa tarpeeksi erikoiset jo muutoinkin muotoilunsa vuoksi. Pukeutuminen ja meikkaaminen saavat Leonin kenties näyttämään huvittavalta ja alahuulensa lävistykset ovat useammin kuin ainoastaan kerran aiheuttaneet huokailuja miehen suloisuudesta, mutta tämän pituuden lisäksi myös kasvoillaan erilaisen ensivaikutelman saavuttamiseksi viipyilevä rauhallisuus ja kylmä katse saavat usein tuon vaikutelman vaihtumaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Leon olisi tosikko luonteeltaan, ennemminkin kaikkea muuta.

Lävistykset: kaksi lävistystä oikealla alahuulessaan, yksi vasemmalla alahuulessaan, yksi oikealla ylähuulessaan ja vastaavasti yksi vasemmalla ylähuulessaan. Nenäkoru vasemmalla puolella nenässään. Korvakoruja miehellä on lukuisia eivätkä ne ole keskenään samanlaisia; neljä vasemmassa korvalehdessä, kuusi oikeassa, vasemmassa tragus ja kaksi rustokorua, oikeassa industrial.

Leon on saanut taisteluista lukuisia arpia, näistä merkittävimmät ja suurimmat lienevät;
- paksu arpi hänen vasemman käsivartensa ulkosyrjällä
- muutama vaakasuuntainen, syvän haavan jättämä, yhä punertava arpi hänen vatsassaan
- se seikka, että hän joutuu yhä välistä tukeutumaan kävelykeppiin vasemman jalkansa koettua aikamoisia vaurioita taisteluissa kuolonsyöjiä vastaan
- vasen silmänsä, joka sokeutui epäonnistuneen sidekalvontulehduskirouksen vaikutusajan jälkeen, mutta osasyynä lienevät myös häneen yhtaikaisesti osuneet muut kiroukset, jotka lopulta aiheuttivat tajunnanmenetyksen

Leonin vasemmassa silmässä ei ole näköä, mutta se ei ulkoisesti poikkea hänen oikeasta silmästään, joskin on totta, että mikäli joku hänen vasemmalla puolellaan puhuu, Leon ei välttämättä käännä katsettaan tämän puoleen - ja mikäli kiinnittää puhujaan huomiota, hän kääntää päänsä kokonaisuudessaan tämän puoleen, yksinkertaisesti nähdäkseen puhujan oikealla silmällään.



Leon ulkonäkö antaa monenlaisia vaikutelmia ja jättää erilaisia mielipiteitä miehestä. Eritoten hänen pukeutumistyylinsä ja asevalintansa aiheuttavat usein huvittuneisuutta, mutta pituutensa ja hänen maineensa kuolonsyöjien niittäjänä riittävät yleensä sulkemaan suurimmatkin suut.

Leon kenties esittää julkisissa paikoissa vakavaa ja asiansa osaavaa ja jälkimmäistä hän ainakin on, mutta todellisuudessa hänen luonteenpiirteensä ovat jumittuneet jonnekin teini-ikäisyyden ja aikuisuuden rajamaille.
Hän ei pelkää kuolemaa, koska ei ajattele sitä, mutta vieläkin enemmän tuo seikka johtuu siitä, ettei hän osaa ottaa sitä vakavasti. Leon leikkii päivittäin hengellään ja uskoo omaavansa jonkin suuremman tarkoituksen, koska hän ei tähän mennessä vielä ole revitty pois maailmasta. Hänellä ei lukuisista arvistaan huolimatta ole syytä vaihtaa taistelutaktiikkaansa, onhan se tähänkin saakka pitänyt hänet hengissä.

Leon pyrkii antamaan kylmän ensivaikutelman, mutta sen jälkeen - kun on ruumiinsa pituudella säikytellyt nuorimmilta ja pelokkaimmilta kuset housuihin - hän antaa todelliselle luonteelleen vallan ja paljastuu itseasiassa ylienergiseksi, humoristiseksi ja iloiseksi nuoreksi mieheksi, jota kuolonsyöjien jahtaaminen ei ole saanut muuttumaan.
Joskin Leonin pirteät puheet päättyvät kuin seinään, mikäli joku sattuu ottamaan kuolonsyöjät puheeksi. Tietysti hän reagoi luonnollisesti jos häntä esimerkiksi syytetään jostain, sillä Leon ei ota tyynesti vastaan syytöksiä, jotka häntä itseään koskevat, muiden käytöksestä ja toimintamalleista hän ei ota vastuuta eikä näin ollen osaa loukkaantua, mikäli joku koettaa esittää kärkkäitä mielipiteitään hänen tuttavistaan.
Leon puolustaa itseään eikä näe tarvetta puolustaa muita. Taatusti itse kukin osaa pitää puoliaan sellaisissa tilanteissa.

Taisteluvireeseen päästäkseen Leon usein ajattelee kuolonsyöjien mahdollisia tekoja ja kaikkea sitä, mikä saa hänet vihaiseksi. Näin ollen hän saattaa tappaa nuorempia kuolonsyöjiäkin silmä värähtämättä, vaikka hän kaikessa inhimillisyydessään ei tulekaan sellaisen teon jälkeen toimeen itsensä kanssa eikä liene ihmekään, että mies yleensä hätkähtää keskellä yötä hereille painajaisunista, jotka valtaavat hänen mielensä usein päiväsaikaankin.
Leon osaa kuitenkin työntää ne syrjään muiden kanssa keskustellessaan ja onkin suorastaan hämmentävää kuinka helposti hän pystyy vakavien keskustelunaiheiden tai väkivaltaisten tapahtumien jälkeen vetämään pirteyttä ja iloisuutta ympärilleen suorastaan hehkuvan ilmeen kasvoilleen ja keskustelemaan aivan erilaisista aiheista, lohkaisemaan kenties jopa muutaman vitsin.

Voi olla, että Leon koettaa pirteydellään korvata ja piilottaa ikävät tunteensa muiden seurassa ollessaan, muttei hän pidä sitä lainkaan pakonomaisena. Hän piristyy muiden seurassa huomattavasti ja saattaa nauttia olostaan ikävässä, häntä pilkkaavassa seurassakin, sillä mikä olisikaan entisestä rohkelikosta miellyttävämpää ja hauskempaa puuhaa kuin häntä halveksuvien turhankin kohtelias kiusoittelu.
Ei Leon kuitenkaan ole muita epäinhimillisempi tapaus. Toki hänelläkin on huonot hetkensä, tuolloin hän vain katsoo, ettei hakeudu muiden seuraan, muttei se suinkaan tarkoita sitä, etteikö joku voisi saapua hänen luokseen.
Näin ollen on olemassa joitakin ihmisiä, jotka ovat kohdanneet Leonin muulloinkin kuin tämän hymyillessä leveästi, kertoillessa tarinoitaan ja leikkisästi muille ivaillessa.

Leon nauttii taistelusta päästessään purkamaan vihaansa ja tuulettumaan. Näin ollen ei ole lainkaan kummallista nähdä häntä nauramassa samalla kun leikittelee tikareidensa kera kuolonsyöjän kustannuksella.




Leon syntyi perheeseen, jossa häntä odotti vanhempien lisäksi jo 5-vuotias isosisko. Vanhempansa olivat kuten ketkä tahansa, rakastivat kumpaistakin lastaan tasavertaisesti. Huolimatta isän syntyperästä lapset kasvatettiin velhomaailmassa ja siihen kuuluviksi. Leon sai rutkasti huomiota isosiskoltaan, joka tahtoi yhtenään pitää huolta pikkuveljestään ja leikkiä tämän kanssa. Perheen elämä jatkui tavanomaisena kaikkine pikku ylä- ja alamäkineen, kunnes Nora lähti Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun. Tuossa vaiheessa Leon oli vasta täyttämässä kuusi vuotta ja siskon koulunkäynti vei häneltä hänen ainoan ystävänsä.
Niinpä Leon vietti päivänsä yksinään ja teki kaikkea mitä nyt vain sattui keksimään; opetteli lukemaan ja kirjoittamaan.
Vanhempansa eivät ehtineet työltään keskittymään nuorimmaiseensa ja pian tiedossa oli lisää uutisia; Leon ja Nora saisivat nuoremman sisaruksen. Kuukausien kuluttua syntynyt poika sain nimekseen Oliver ja vei vanhempiensa huomion itselleen.

Leon sai kuitenkin pian muuta ajateltavaa saatuaan kirjeen Tylypahkaan ja sinne lähtiessään hän ei arvannut hyvästelevänsä 3-vuotiaan pikkuveljensä ja tämän mukana myös äitinsä. Ensimmäisen kouluvuotensa puolessa välissä, hieman ennen joululomaa Leon sai kirjeen isältään. Kuolonsyöjät olivat hyökänneet hänen ministeriössä työskentelevän ja kuolonsyöjiä osaltaan Azkabaniin lähettävän äitinsä kimppuun tämän ollessa nuorimmaistaan ulkoiluttamassa.
Tämä tapahtuma masensi jäljelle jääneitä perheenjäseniä ja siinä samalla toimi myöhemmin suurena syynä siihen, miksi Leon päätyi opiskelemaan auroriksi.

Elämä kaikesta huolimatta jatkui ja Leon pyrki piilottamaan surunsa muilta ja näin ollen esiintyi iloisena ja pirteänä vain muutamia viikkoja äitinsä ja pikkuveljensä hautajaisten jälkeen. Isänsä kuvitteli poikansa toipuneen tapahtumasta yllättävän hyvin, mutta niin ei kuitenkaan ollut.
Leon suoritti opiskelunsa loppui ja päätyi isänsä estelyistä huolimatta auroriksi. Miksi isänsä olisikaan tahtonut ottaa riskin, kun saattoi menettää toisenkin poikansa kuolonsyöjille? Leon kuitenkin onnistui vakuuttamaan tämän siitä, että hänen oli pakko jo itsensäkin vuoksi tehdä tuo päätös siten, kuten hän sen teki.

Sittemmin Leon on niittänyt mainetta niin kuolonsyöjien kuin muidenkin keskuudessa tehokkuutensa vuoksi, mutta lienee selvää mistä tuo tehokkuus on peräisin. Joskin vain harva on tietoinen Leonin menneisyydestä ja sen vaikutuksesta nykypäivään.
Leon vierailee Tylypahkassa kolmannen ja neljännen lukuvuoden aikana. Kolmantena lukuvuonna Sirius Mustan ollessa koulun torniin vangittuna ja neljäntenä Kolmivelhoturnajaisten vuoksi ja pidempiaikaisesti pitämässä huolta vierailijoiden turvallisuudesta.
Vuoden 1996 alkupuoli Leonilla meni suurimmaksi osin karanneita kuolonsyöjiä etsiskellessä ja mies joutuikin paria vuotta myöhemmin, vuoden 1997 lopulla Ministeriön kaatuessa hankaluuksiin ja hetkellisesti jopa kuolonsyöjien käsiin, näiden vangitsemaksi. Leon pääsi kuitenkin pakenemaan ja otti osaa Tylypahkan taisteluun, josta selvisi hengissä, mutta vain hädin tuskin.

// Leon Elroy kuoli 12.5.1998, jokusen viikkoa Tylypahkan taistelun jälkeen, tullen tuona aikana vain pari kertaa tajuihinsa. Lopulliseksi kuolinsyyksi todettiin vakavat vammat ja verenhukka.
Leon haudattiin äitinsä ja pikkuveljensä vierelle. \\