Raskas työ vaatii raskaat huvit

15.3.1996, perjantai

Josh seisoi tiskin takana selailemassa uusinta huispauslehteä ja vilkuili aina välillä salin puolelle niihin muutamaan asiaakseen joita siihen aikaan sattui paikalla olemaan. Kunhan velhoja ja noitia alkaisi töistä pääsemään alkaisi tämäkin paikka taas näyttää hieman eloisammalta.
Kuka nyt ei kaivannut lasillista tai muutamaa rankan työviikon jälkeen? Heti kun pöydästä nousi joku lopetti hän sen lehtensä sivujen kääntelemisen ja tervehti tiskille laahustavaa miestä joka halusi vain sitä samaa mitä oli koko päivän muutenkin juonut ja saatuaan juomansa suuntasi tuo itsekseen jutellen takaisin pöytäänsä.
Mistähän nämäkin kaikki hullut oikein tulivat?

Hän laski katseensa takaisin lehteen ja keskittyi lukemaan uusimmista luutamalleista joita oli vasta sen vuoden alussa tullut myytiin eikä voinut olla pohtimatta sitä miksei järjestetty mitään huispaus toimintaa vain harrastelijoille. Jos halusit pelata piti koota omat kaverit kasaan ja siinä se.
Olisi ollut paljon hienompaa jos olisi voinut pelata kunnon otteluita eikä vain kavereiden kesken, mutta ei. Sitä piti olla ammattilainen jotta pääsi pelaamaan Tylypahkan jälkeen.
" Josh! Meillä on asiakkaita täällä", lehti miehen ededtä katosi hyvin nopeasti ja Josh kääntyi ympäri naurahtaen hieman naiselle joka hänen lehteään piteli.
" Mä pystyn hyvin palvelemaan paria humalaista samalla kun luen. Laitan sen kyllä pois heti kun paikalle tulee ihan kunnon asiakaita", hän lupaili pomolleen ja nappasi lehden takaisin itselleen saaden naisen vain pudistamaan hieman päätään.

Maaliskuu oli jatkunut hyvin sateisena ja viileänä. Välillä oli vaikeaa kertoa, oliko taivaalta alas tuleva lunta, räntää vai vettä, koska sitä tuli niin paljon että näkökykyä haittasi. Tämänkin työviikon Chaos lopetti housunlahkeet polveen asti litimärkinä, yrittäen puskea tuulessa ja sateessa Viistokujan läpi. Sateenvarjo oli mennyt rikki jo aikoja sitten. Hän oli käväissyt kirjakaupassa ostamassa kirjan isälleen, joka ei töidensä takia ehtinyt käydä hakemassa tilaustaan. Paksu kirja painoi nyt Chaoksen olkalaukussa, kun tämä päätti luovuttaa. Hän pysähtyisi vaikkapa kermakaljalle johonkin ja yrittäisi sitten jatkaa matkaansa Vuotavaan noidankattilaan ja käyttää heidän hormiverkkoaan. Chaos astui sisään ensimmäisestä ovesta, joka vaikutti siltä että sen toisella puolella olisi kuivaa ja siellä tarjottaisiin jotain juotavaa.

Chaos astui sisään ja yritti turhaan puristaa vettä vaatteistaan. Hän huokaisi. Chaos laahusti baaritiskille ja istahti jakkaralle. "Saako täältä kermakaljaa?"Chaos kysyi samalla kuin kaivoi taikasauvaa takkinsa taskusta. Hän löysi sen ja kuivasi päällystakkinsa ja housujensa lahkeet. Olo oli heti mukavampi. Samalla hän vilkaisi ympärilleen ja näki paikalla vain muutaman ihmisen. Yksi heistä vaikutti olevan joko todella humalassa tai muuten vain sekaisin. Chaos pudisti päätään ja käänsi katseensa takaisin baarimikkoon. Baarimikko näytti todella tutulta, mutta kesti hetken, ennen kuin Chaos tajusi, mistä hän tämän tunsi. Nuori, tai ainakin Chaosta nuorempi, mies oli ollut mukana killan kokouksissa muutaman kerran, mutta Chaos ei muistanut edes tämän nimeä. Heidät oli varmastikin jossain vaiheessa esitelty ainakin etunimin, mutta Chaos oli toisinaan huono muistamaan nimiä.

Josh kohotti katseensa kun kuuli oven käyvän ja nähdessään sisään astelevan asiakkaan nyökkäsi hän tuolle nopeasti tervehdykseksi ja sysäsi lehtensä syrjään napaten lähimmän rätin käsiinsä jotta näyttäisi siltä kuin hän olisi kokoajan tehnytkin töitä siinä.
" Kermakaljaa? Tietysti saa", hän vastasi heti miehen kyseltyä kermakaljasta ja udeltuaan ottaisiko tuo juomansa kylmänä vai lämpimänä tarjoili hän pian tuolle miehen haluaman kermakaljan. Vasta iskettyään juoman tiskiin ja saadessaan maksun tajusi Joshkin, että tässä tiskille saapuneessa miehessä oli jotakin tuttua ja hetken siinä pähkäiltyään tajusikin missä oli tuon ennen nähnyt.
" Mä olen nähnyt sut. Killan kokouksissa", hän sanoi iskettyään rahat tieltään ja hinkkasi tiskiä samalla kun koitti muistaa tämän miehen. Ei hän ollut paljoa kenenkään kanssa vielä jutellut.. saati tutustunut paremmin joten nimiä oli hankala muistaa.

Kuivattuaan käsiään hieman kuivaan pyyhkeeseen ojensi hän toista kättään siitä tiskin ylitse jotta tutustumisen voisi hoitaa ihan kunnolla tälläkertaa.
" Josh", hän esitteli itsensä ensin vain etunimellä mutta hetken mietittyään ja harkittuaan tuli siihen tulokseen, että mikäli tuo toinen kiltalainen ei jo tiennyt hänen sukunimeään tulisi se kuitenkin jossain yhteydessä esiin.
" Peacock"

Chaos pyysi kermakaljansa lämpimänä, olihan sentään maaliskuu, ja laski tiskille muutaman kolikon. Ensimmäinen siemaisu kermakaljaa tuntui lämmittävän koko kehon ja Chaos oli heti paremmalla tuulella ja pirteämpi. Chaos nosti katseensa baarimikkoon ja hätkähti hieman tämän mainitessa killan kokoukset. Hän vilkaisi ympärilleen katsoakseen, oliko joku kuunnellut, mutta muuta henkilökuntaa ei näkynyt paikalla ja muut asiakkaat olivat niin kaukana, että he tuskin olivat kuulleet. Tai jos olivatkin, niin tuskin silti tienneet, mistä oli kysymys. Ministeriöläisenä Chaoksen oli oltava vain tavallistakin varovaisempi, sillä paljastuminen tuskin tekisi hyvää hänen uralleen.

Chaos nyökkäsi kuullessaan toisen nimen ja tarttui tämän käteen. "Chaos Denbright", hän esitteli itsensäkin samalla ja hörppäsi taas kermakaljaa. Suu täynnä juomaa hän nosti katseensa Joshia kohti ja tajusi, miksi nimi kuulosti niin tutulta. Hän oli purskauttaa kermakaljan pitkin pöytää, mutta onnistui vaivoin nielaisemaan sen. "Peacock? Matthew'n ja Morganan poika?" hän kysyi ihmeissään ja käännähti jälleen katsomaan, ettei kukaan kuunnellut heitä. Juuri pari päivää sitten Chaos oli vieraillut Peacockien luona, osittain ihan vain kohteliaisuusvierailulla äitinsä kanssa, mutta osittain killan tarkoitusperät mielessään. Matthew Peacock oli kiemurrellut syytteistä Voldemortin kukistuttua, mutta kilta piti häntä silti epäiltynä kuolonsyöjänä. Tästä sukulaisuussuhteesta Chaos ei ollut kovin ylpeä, tosin nyt hänen suhtautumisensa oli juuri tällä hetkellä hieman sekava. Josh, josta oli ollut jopa puhetta Peacockien luona ja jota Chaos ei ollut osannut yhdistää tähän nyt vastapäätä olevaan naamaan, oli Chaoksen pikkuserkku, epäillyn kuolonsyöjän poika ja kiltalainen. Jokin ei täsmännyt. Tässä ympäristössä Chaos ei voinut alkaa kysellä enempää. "Mehän ollaan sitten pikkuserkkuja", Chaos sanoi äänellä, josta kuulsi läpi hämmennys. Eihän se ollut millään tapaa ihmeellistä, että Josh kuului kiltaan, olihan Siriuskin hyvin kaukana sukulaisistaan. Miksei siis myös Josh?

Miehen katsellessa niin kovasti ympärilleen hänen mainittua killasta tajusi Josh itsekkin, että asiasta ei ehkä kanttaisi puhua kovin suureen ääneen julkisella paikalla ja vilkaisi itsekkin muiden suuntaan. Kukaan ei onneksi näyttänyt siltä, että olisi kuunnellut.. saati ollut kiinnostunut muiden asioista nyt. Noille taisi riittää se, että juomaa oli nenän edessä.
" Chaos.. mmh.. eiköhän me olla olla törmätty tosiaan aikasemminkin", Josh totesi nimen kuultuaan ja käänsi katseensa kevyesti hymyillen Chaokseen tuon kuultua hänen nimensä ja nyökkäsi hieman.
" Kyllä multa sen nimiset vanhemmat löytyy", hän vastasi ja nojaili hieman tiskiin. Oli varmasti hieman outoa, että hän kuului kiltaan kun isä oli kuolonsyöjä. Tai epäiltiin olevan.. kyllähän hän sen totuuden tiesi.
Chaoksen mainitessa heidän olevan pikkuserkkuja kohotti Josh hieman kulmaansa ja tämä oli varmasti ensinmäinen kerta kun hän asiasta kuuli. Ehkä äiti oli asiasta maininnut ja varmasti Chaos löytyi jostakin sukupuista sun muista, mutta eihän sitä kaikkia voinut sitten millään muistaa!

" Sitä en kyllä muistanut.. vaikka varmasti ollaan joissakin samoissa juhlissa joskus oltu", Josh myönsi ja huomioi kyllä sen hämmennyksen jonka toisen äänestä oli kuulunut. Hetken hän kuitenkin mietti oliko tämä ihan oikea paikka puhua asiasta sen enempää, mutta koska paikalla oli edelleen vain ne pari juopunutta velhoa käänsi hän katseensa takaisin Chaokseen.
" Mun vanhempani ei tiedä mitään siitä, että kuulun kiltaan...", hän aloitti hiljaisella äänellä ja naputteli tiskiä hieman sormillaan.
" .. ei ne kyllä mitään osaa epäilläkkään"

Chaos ei voinut olla hymähtämättä, kun Josh mainitsi siitä, että he olisivat luultavasti tavanneet jossain juhlissa. Chaos ei ollut erityisen innokas käymään missään sukujuhlissa ja yritti välttää niitä mahdollisimman paljon. Tosin Chaos tuskin enää saisi kutsuja Peacockien juhliin, viimeisimmän vierailun jälkeen, joten Chaos saisi luultavasti unohtaa tekosyiden keksimisen. Chaos nosti katseensa kermakaljastaan, kun Josh kertoi, ettei hänen vanhemmillaan ollut hajuakaan killasta. Chaos nyökkäsi, mutta ei vastannut heti. Hän mietti, kuinka kamalaa olisi piilotella jotain vastaavaa omilta vanhemmiltaan. Toisaalta, vaikutti siltä, että Joshin suhteet vanhempiinsa olivat hieman erilaiset kuin Chaoksen.

"Kävin teillä muutama päivä sitten äitini kanssa. En taida saada enää kutsuja niihin sukujuhliin", Chaos sanoi naurahtaen. Morgana Peacock oli vaikuttanut siltä, ettei voinut sietää Chaosta silmissään. Ei Chaoskaan olostaan ollut nauttinut, mutta oli räpiköinyt vierailun läpi vain sillä voimalla, että siitä olisi voinut olla jotain hyötyä killalle. Ja nyt hänelle selvisi, että Peacockien poika oli kiltalainen ja koko vierailu oli aivan turha. Eihän kukaan häntä ollut sinne käskenyt, vaan hän oli mennyt ihan itsekseen, mutta silti. Chaos vilkaisi jälleen ympärilleen tarkistaakseen, ettei kukaan kuuntele. "Ihan mielenkiinnosta, ollaanko me oikeassa niissä epäilyissä?" Chaos kysyi hiljaa. Ulkopuolinen tuskin tajuaisi, kenestä ja mistä oli kyse, mutta Chaos ajatteli, että olisi parempi silti, jos kukaan ei kuulisi. Josh oli varmaankin jo paljastanut vanhempansa killalle, jos siihen oli syytä, mutta Chaoksen korviin tieto ei ollut vielä ehtinyt.

Josh lopetti kaiken sen touhuamisensa Chaoksen kertoessa missä olikaan vieraillut muutama päivä sitten eikä voinut olla naurahtamatta hieman tuon sanoessa, ettei varmaan tulisi saamaan kutsua enää tuleviin juhliin.
" Tapasit siis varman äitini", Josh sanoi ja saattoi vain kuvitella millaiset oltavat siellä oli ollut. Jos äiti ei jostakusta pitänyt niin.. sitten tuo ei pitänyt eikä sitä lopulta kovinkaan paljon tainnut salailla.
" .. mutta etpä tule jäämään paljosta paitsi. Kaikin keinoin minäkin niistä koitan luistaa aina jollakin verukkeella".

Hän oli jo kyselemässä miksi Chaos ylipäätänsä oli käynyt heidän kartanollaan kun mitään ihmeellisempää juhlaa ei kuitenkaan ollut ollut, mutta vastaus selvisi hänelle velhon seuraavan hiljaisen kysymyksen myötä.
Tottakai Josh oli maininnut jo vanhemmistaan killalle. Sehän oli suurin syy miksi hän oli kiltaan edes hakeutunut. Tai enemmänkin isästään hän oli puhunut, mutta mistä hän tiesi kuinka tarkkaan kilta asioita katsoisi? Se että äiti piti salassa isän kuolonsyöjyyden.. mistä hän tietäisi kuinka tuomittavaa sellainen olisi.
Eihän ollut oikein perillä mistään lakiasioista. Ehkä olisi pitänyt ja ehkä hänen olisi paras vielä ottaa niistä selvää ennen kuin asiat etenisivät tästä.
Josh nyökkäsi vain lopulta vastaukseksi Chaokselle vaikka heidän keskusteluaan tuskin vieläkään kukaan kuunteli.
" Sen takiako sä siellä olit käymässä?", hän vuorostaan kysyi vaikka oli jo arvellut miehen vierailun liittyneen asiaan.
" Saitko selville mitään?", hän jatkoi eikä voinut olla virnistämättä hieman. Äidistä tuskin oli saanut ulos yhtään mitään! Heillä ei tainnut kotona olla mitään mistä isän voisi liittä kuolonsyöjiin tai edes siihen, että he kannattaisivat Voldemortia. Vaikka eihän se itse kannattaminen kai mikään rikos edes olisi?

" Mitään ei taideta voida tehdä ennen kuin asiasta on oikeasti todisteitä. Ilmeisesti edes pelkästään mun sanani riitä.. helposti mun vanhempani pystyisivät oikeudessa toteamaan, että poika on vain päästänsä sekaisin", Josh totesi huokaisten ja vasta nyt hän alkoi ymmärtämään sen miten paljon vaikeampaa tämä olisikaan. Jotenkin hän oli kuvitellut aluksi, että se riittäisi kun hän sanoisi miten asiat olivat.

Chaos kohautti olkiaan kun Josh kysyi syytä vierailuun ja että oliko hän löytänyt jotain. "Menin äitini seuraksi kun hänet oli kutsuttu kylään ja isä ei päässyt. Ajattelin, että olisin voinut saada jotain selville", Chaos selitti vierailunsa syytä. Jos hän ei olisi kiltalainen, Alison olisi luultavasti saanut suostutella Chaosta mukaansa huomattavasti kauemmin mitä tämä nyt oli joutunut käyttämään siihen aikaa. Chaos ei ollut erityisen innokas käymään sukulaisten luona kohteliaisuusvierailuilla, eikä muutenkaan pitänyt siitä että joutui miettimään jatkuvasti, että mitä sanoisi, ettei vain olisi epäkohtelias. Lyhyen tauon jälkeen Chaos jatkoi: "Ja ei, en saanut mitään selville. Isäsi ei ollut edes paikalla ja äitisi... no, hänestä ei saanut mitään irti". Chaos naurahti vähän ja hörppäsi taas kermakaljaansa. Vierailu oli tosiaan ollut täysin turha. Tarjoilut olivat kyllä ihan hyvät, mutta muuten... Oikeastaan vierailulla oli sittenkin tapahtunut jotain mielenkiintoista, ja muistaessaan sen, Chaos nosti yhtäkkiä katseensa Joshiin. Josh oli juuri kertonut, miten hänen olisi mahdotonta saada vanhempiaan tilille ja Chaos nyökkäsi. "Joo, sellaista se vähän on", hän vastasi. Hän oli joskus kuullut jostain lakikiemuroista vastaaviin tapauksiin liittyen, mutta ei ollut tajunnut yhtään mitään.

"Oikeastaan yksi mielenkiintoinen juttu tuli vastaan. Joku mies pelmahti paikalla ihan yllättäen ja alkoi haukkua äitiäsi. Se oli aika outoa", Chaos selitti, menemättä sen enempää yksityiskohtiin. Morgana oli hallinnut tilanteen vähän liiankin hyvin ja välikohtaus oli nopeasti ohi. Se oli silti jäänyt Chaoksen mieleen koko vierailun mielenkiintoisimpana tapahtumana. Kyseessä tuskin oli mitään, mikä olisi voinut todistaa sen, että Matthew Peacock olisi kuolonsyöjä, mutta ehkä Josh osaisi kertoa tapahtuneesta jotain. Chaos oli joka tapauksessa utelias kuulemaan, mihin koko juttu oli liittynyt, jos Josh siitä jotain tietäisi.

Chaoksen vierailusta ei selvästikkään ollut tuottanut mitään tulosta. Oliko se nyt ihme jos hänkään ei voinut mitään tehdä?
" Täytyy varmaan kysellä tästä joltakin itseäni viisaammalta. Eikö killassa joku lakinainen ollut?", Josh muisteli ja päättikin ottaa joskus asian sen naisen kanssa puheeksi. Eiköhän tässä voinut jotakin edes tehdä.

Tapaamisessa oli kuitenkin tapahtunut jotakin ja kuullessaan tästä välikohtauksesta jonkun miehen kanssa Josh näytti hetken mietteliäältä. Ei äidillä hänen tietääkseen ollut ketään.. joka tuota inhoaisi niin. Tai kuka edes uskaltaisi rynnätä heille haukkumaan äitiä.. omituista.
Josh pudisteli lopulta vain hieman päätään kun ei keksinyt tälle jutulle mitään selitystä sillä hetkellä.
" Kuulosta kyllä oudolta. Mä voin kyllä yrittää ottaa asiasta selvää", hän lupaili vaikka se tietäisi vierailua kotiin. Ehkä hän kuitenkin saisi selville jotakin .. mistä voisi olla apua. Aika tavatanto tuollainen kuitenkin heidänkin perheessään oli.

//asfj.. hyvin lyhyttä //

Chaos nyökkäsi kun Josh mainitsi killassa olevan lakinaisen. "Tarkoitat varmaan Leticiaa. Syyttäjä", hän sanoi selventäen vielä Letician ammatin vielä Joshille. Leticia varmasti auttaisi Joshia mielellään näissä asioissa, ainakin niin Chaos uskoi. Eihän hän Leticiaa hirvittävän hyvin tuntenut.
Joshkin piti tapahtumaa outona, mutta ei näyttänyt osaavan selittää sitä yhtään sen enempää kuin Chaoskaan. "No, sinähän voit vaikka udella vähän", Chaos sanoi naurahtaen. "Ei ainakaan vaikuta ihan niin epäilyttävältä kuin se, että minä utelen", hän vielä jatkoi ja palasi ajatuksissaan Morganan arvostelevan ja nyrpistelevän katseen alle.

Chaos nosti kermakaljansa vielä kerran huulilleen ja tajusi sen jo loppuvan. Hänestä tuntui, että kermakaljapullot olivat vuosien varrella pienentyneet, ei juoman nopealle loppumiselle muuta selitystä voinut olla. Chaos hymähti juoman loputtua ja vilkaisi ovea kohti. Ulkona oli edelleen kamala ilma eikä hänen tehnyt ollenkaan mieli lähteä ulkoilmaan, mutta vaihtoehtoja tuskin olisi. "Hmm, onko teillä täällä takka? Käyttäisin mieluummin hormiverkkoa kuin lähtisin tuonne sateeseen", Chaos sanoi kasvoillaan virnistys. Kääntyessään katsomaan salia, Chaos huomasikin huoneen nurkassa pienen takan, jonka päällä oli oletettavasti pieni kulho hormipulveria. "Voin varmaan käyttää tuota? Nähdään kokouksissa", Chaos sanoi matalalla äänellä vielä ennen kuin lähti kohti takkaa. Hän ohitti yksikseen puhuvan miehen ja kiersi parin pöydän päästä, ihan vain varmuuden vuoksi. Saapuessaan takalle, hän otti kourallisen hormipulveria. Ennen kuin heitti pulverin takkaan ja katosi sinne, Chaos vielä heilautti kättään Joshille.