Matthew Peacock

Nimi: Matthew Robert Denton Peacock
Kutsumanimi: Matthew, ainoastaan hyvät ystävät ja perhe saattavat käyttää lempinimeä Matt
Syntymäaika: 3.5.1952
Ikä: 39-46
Perhe: vaimo Morgana Peacock, poika Joshua "Josh" Peacock (synt. 1976), tytär Elizabeth "Beth" Peacock (synt. 1993)
äiti Eleanor Peacock (os. Rigby), isä Ralph Peacock, isoveli David, isosisko Juliana
Tupa kouluaikoina: Luihuinen
Ammatti: harvinaisten ja arvokkaiden taikaesineiden maahantuoja ja välittäjä, kuolonsyöjä
Taikasauva: Orapihlajaa, lohikäärmeen sydänjuuri, 11 ja 3/4 tuumaa
Lemmikki: saksanpaimenkoira Boyd


Ulkonäkö
Matthew on noin 188cm pitkä ja normaalipainoinen. Matthew'n silmät ovat ruskeat ja niissä on tavallisesti tiukka ja määrätietoinen katse. Hänen hiuksensa ovat ruskeat, lyhyet ja aina siististi kammattu. Kapea suu, vahva leuka ja tummat silmät tekevät Matthew'n kasvoista voimakkaat ja kuvastavat hyvin sitä, millanen Matthew on luonteeltaan. Siitä huolimatta Matthew'n kasvoissa näkyy selvästi myös poikamaisia piirteitä, varsinkin silloin kun hän hymyilee. Hymy ei ole kovin tavallinen näky Matthew'n kasvoilla, mutta hyvällä tuurilla senkin voi toisinaan nähdä. Matthew'n kasvoissa alkaa pikkuhiljaa jo näkyä ikä, otsaan ja silmäkulmiin on jo piirtynyt selkeät rypyt, mutta vanhentuminen on antanut Matthew'lle vain lisää arvovaltaa.

Vaikka Matthew'n ajatusmaailmaan kuuluu selkeästi jästinvastaisuus, hän pukeutuu tavallisesti jästimiesten tummaan pukuun tai siistiin velhokaapuun. Tärkeintä pukeutumisessa on se, että ulkonäkö on aina siisti. Matthew joutuu jatkuvasti edustamaan perhettään ja kunniaansa, joten hänellä ei ole tapana esiintyä huonosti pukeutuneena tai epäsiistinä. Kotona ollessaan Matthew ei ole aivan yhtä tarkka siitä, miltä näyttää, mutta jopa kotonaan hän on tavallisesti pukeutunut työvaatteisiin. Vapaapäivinä Matthew pukeutuu mukaviin vaatteisiin, vaikkapa oloasuun ja ruudulliseen aamutakkiin, mutta vaihtaa takaisin kaapuun jo pelkästään ruokailua varten.
Kuva | Kuva | Kuva | Kuva

Ulkonäön antaa Gabriel Macht

Luonne
Matthew on luonteeltaan hyvin monimutkainen ihminen. Hän on melkein kuin kaksi eri ihmistä, sillä hän on hyvin vahvatahtoinen ja vallanhaluinen, mutta samanaikaisesti hän on aina elänyt muiden käskytettävänä. Matthew haluaa asioiden menevän niin kuin hän itse haluaa, mutta varsin usein se tapa on myös sama kuin hänen vanhempiensa tai vaimonsa tahto. Ulospäin hän näyttää olevan perheenpää ja arvovaltainen yritysjohtaja, mutta todellisuudessa Matthew on itsekin tietoinen siitä, että on oikeasti pomo vain alaisilleen työpaikalla.

Matthew ei ole erityisen puhelias ja ihmisen, joka ei häntä tunne, on mahdoton lukea kasvoilta Matthew'n tuntemukset. Hän ei näytä tunteitaan ulospäin vaan pitää ne sisällään ja purkaa myöhemmin ollessaan yksin. Kiukustuessaan Matthew kuitenkin antaa kiukustumisen aiheuttajan kuulla kunniansa. Matthew'n käyttäytyminen muuttuu hyvin paljon seuran mukaan, ja sen kuinka hyvin hän viihtyy. Matthew on ihminen, joka viihtyy parhaiten omissa oloissaan, tehden jotain mistä oikeasti nauttii. Matthew'llä on muutama hyvä ystävä, joiden seurassa mies käyttäytyy hyvin erilaisesti verrattuna esimerkiksi työympäristöön. Matthew on huumorintajuinen, vaikka ei todellakaan ole mikään vitsiniekka, mutta yleensä huumorintajuisen, hymyileväisen ja rennon Matthew'n nähdäkseen täytyy ensin nähdä vuosien ajan pelkästään kylmä, sisäänpäinkääntynyt ja hiljainen Matthew. Matthew ei yleensä rentoudu ja ole täysin oma itsensä edes perheensä kanssa, vaan tuntee olevansa oma itsensä vain ollessaan yksin. Matthew on pienestä pitäen pitänyt yllä tiettyä kuvaa itsestään eikä siitä niin vain päästä irti. Matthew on jo hyvin pienenä joutunut hylkäämään kaikki lapsen vaistot ja käyttäytymään aikuisen tavalla, joten hän ei ole koskaan oppinut olemaan lasten kanssa. Niinpä hän on myös olettanut omilta lapsiltaan nopeaa aikuistumista, vaikka ei ole ollut asian suhteen aivan yhtä tiukka kuin vanhempansa aikoinaan. Osasyy siihen tosin saattaisi olla se, että Matthew yrittää välttää kanssakäymistä perheensä kanssa niin paljon kuin kehtaa.

Matthew viettää mieluiten aikaansa omassa oleskeluhuoneessaan, lukien kirjoja, kuunnellen musiikkia ja nauttien hyvästä (ja yleensä kalliista) viskistä tai viinistä. Matthew'n oleskeluhuone on paikka, jonne Matthew ei mielellään päästä edes vaimoaan, vaikka tämä toisinaan siellä käykin. Loukkaantumatta vähääkään Matthew päästää oleskeluhuoneeseen pelkästään saksanpaimenkoiransa Boydin ja toisinaan jonkun ystävistään. Vaikka Matthew ei sitä ikinä myöntäisikään ääneen, hän kuuntelee usein myös jästien tekemää musiikkia vanhalla, rätisevällä ja taian avulla toimivalla levysoittimellaan.

Matthew'n ajatusmaailma on pitkälti samanlainen kuin vanhempiensakin. Matthew ajautui kuolonsyöjäksi parikymppisenä ja hänet on pienestä asti kasvatettu arvostamaan omia puhdasverisiä juuriaan ja halveksimaan jästejä ja jästisyntyisiä. Matthew ei ole koskaan kyseenalaistanut tätä ajatustapaa, vaan on pitänyt sitä lähes itsestäänselvänä. Suvaitsevaisuus ja avoimuus eivät olleet arvoja, joihin Matthew olisi opetettu lapsena, eikä hän sellaisia koskaan varsinaisesti oppinutkaan, vaikka toisinaan joutuikin tutkiskelemaan itseään esikoisensa mielipiteiden vuoksi. Matthew ei ole keskiverto kuolonsyöjä siinä mielessä, että hänellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta tappamista kohtaan. Hän on alun alkaen liittynyt kuolonsyöjiin, koska heidän mielipiteensä sopivat hänen omiinsa. Matthew ei ole julma tai raaka, hän vain pitää jästisyntyisiä ja jästejä vähempiarvoisena. Toisen velhosodan aikana Matthew ei aina ole edes varma, onko oikealla puolella, sillä hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että jästit ja jästisyntyiset ovat olemassa, kunhan he pysyvät kaukana hänestä itsestään. Kuolonsyöjänä Matthew on enemmänkin takarivin kuolonsyöjä, jolle ei oikeastaan koskaan annettu mitään erityisen tärkeitä tehtäviä.


Menneisyys
Matthew Robert Denton Peacock syntyi puhdasveriseen perheeseen 3.5. vuonna 1952. Hän on perheensä nuorin lapsi, isoveli Davidin synnyttyä kolme vuotta aiemmin ja isosisko Julianan synnyttyä vuotta aiemmin. Perhe oli ja on edelleen hyvin varakas, joten Matthew tottui alusta asti hyvään elintasoon. Peacockin perhe asui suuressa kartanossa Cambridgen suunnalla. Matthew'n vanhemmat Eleanor ja Ralph olivat lapsilleen aina melko etäisiä, sillä lapsilla oli lastenhoitaja ja lauma kotitonttuja, jotka pääasiassa pitivät huolta lapsista. Sekä Matthew'n isä että äiti työskentelivät perheen yrityksen parissa, joka myöhemmin siirtyi Matthew'n johdettavaksi hänen sisarustensa löydettyä muuta tekemistä elämällään. Matthew sai tiukan kasvatuksen, josta ei puuttunut ruumiillista kuritusta, niin vanhempien kuin sisarustenkin toimesta. Matthew'n käytöksen oletettiin olevan hyvin aikuismaista jo pienestä lapsesta asti ja huonosta käytöksestä rangaistiin. Vaikka Matthew itse ei ole koskaan kurittanut ruumiillisesti lapsiaan, koska pysyttelee mielellään hyvän etäisyyden päässä jokatapauksessa, lapsuuden tiukka kasvatus on selvästi vaikuttanut Matthew'n omiin ajatuksiin lastenkasvatuksesta. Matthew on itse aivan yhtä etäinen omille lapsilleen, mitä hänen oma isänsä aikoinaan oli Matthew'lle tämän kasvaessa. Matthew'n omat muistikuvat lapsuudestaan ovat melko hatarat ja oikeastaan Matthew'n ensimmäiset muistot ovat vasta ajalta vähän ennen Tylypahkaan menoa. Vuonna 1963 Matthew matkusti junalla Tylypahkaan ja tuli lajitelluksi Luihuisen tupaan, jossa kaikki hänen sukulaisensa olivat olleet, tai niin ainakin Matthew'lle oli uskoteltu. Puhdasverisenä Matthew sopeutui hyvin jästinvastaiseen yleismielipiteeseen, joka siihen aikaan vallitsi Luihuisen tuvassa hyvin vahvasti. Matthew oli opiskelijana keskiverto, ei erityisen hyvä mutta ei huonokaan. Hän ei koskaan jaksanut erityisemmin kiinnostua opiskelusta, sillä hän tiesi saavansa työpaikan vanhempiensa yrityksestä joka tapauksessa. Jo kouluaikoina Matthew kulki porukassa, joista suurimasta osasta tuli myöhemmin kuolonsyöjiä ja myös hänen vanhempansa olivat samoilla linjoilla Voldemortin kannattajien kanssa, vaikka heidän ihoonsa ei koskaan ole poltettu pimeän piirtoa.

Tylypahkan loputtua Matthew ei edes pyrkinyt töihin muualle, vaan sai suoraan työn vanhempiensa yrityksestä. Hän työskenteli muutaman vuoden pikkupomona ja asui Lontoon laitamilla pienessä mutta ylellisessä omakotitalossa, joka oli tietenkin siinä vaiheessa kustannettu vanhempien varoilla. Viisi vuotta Tylypahkasta valmistumisen jälkeen Matthew ehti viettää poikamieselämää, kunnes vuonna 1975 hän meni naimisiin Morgana Falcornan kanssa. Lähestulkoon heti, kun Matthew pääsi Tylypahkan porteista päättötodistus kourassaan, alkoi painostus kunnollisen vaimon ja lasten hankkimisesta. Matthew ei silloin, 18-vuotiaana, ollut hiukkaakaan kiinnostunut naimisiinmenosta tai ainakaan lapsista. Hänen omiin suunnitelmiinsa kuului kerätä vähän omaa rahaa ja keksiä jotain hauskaa tekemistä, yksin. Matthew ei kuitenkaan koskaan päässyt toteuttamaan näitä suunnitelmia, vaan käytännössä hänet pakotettiin naimisiin. Kuten kunnon aviomiehen pitääkin, Matthew hymyili hääkuvassa ja hankki hyvinkin pian kolmihenkiseksi kasvavalle perheelle suuren kartanon Cornwallista. Matthew'lla ei ollut mitään uutta vaimoaan vastaan, he tulivat yllättävänkin hyvin toimeen, mutta Matthew ei silti tuntenut olevansa oikeassa paikassa tässä kiiltokuvamaisessa avioliitossa. Siitä huolimatta, tuore aviopari sai esikoisensa vuoden 1976 lokakuussa. Pieni Josh-poika sai jopa Matthew'n heltymään hetkittäin, vaikka hän ei koskaan erityisen läheiseksi poikansa kanssa tullutkaan ja myöhemmin heidän mielipide-eronsa kasvoivat hyvinkin suuriksi.

Vaikka Matthew'n ja Morganan avioliitto alkoi ainakin Matthew'n puolelta pelkästään siksi, että Matthew'n vanhemmat ajoivat tahtonsa läpi ja Matthew itse ei jaksanut kuunnella painostusta perheeltään, avioliitosta kuoriutui ajan kanssa ihan toimiva. On vaikeaa sanoa, onko avioliitto muuttunut järjestetystä avioliitosta rakkauteen vai ei, mutta keskinäinen kiintymys ja kunnioitus oli muutaman vuoden päästä jo selvästi näkyvillä. Viehätystä ja ehkä jopa jonkinlaista ihastusta parin välillä oli jo ennen avioliittoakin, mutta avioliiton pohjana tunteet olivat melko hataria. Yhteisen elämän, lasten ja arjen myötä Matthew pystyi myöntämään jopa itselleen rakastavansa vaimoaan, muille tätä kulissia oli tietenkin pidetty yllä jo avioliiton alusta asti. Avioliiton myötä Matthew'n tekemiset ja ajatukset olivat aviovaimon hallinnassa isän ja äidin sijasta, eikä Matthew'llä taaskaan ollut kotonaan erityistä sananvaltaa. Omaksi onnekseen ja mielenterveytensä säilyttämiseksi hänellä oli aina enenevissä määrin alaisia työpaikalla.

Pikkuhiljaa Matthew'lle annettiin vastuullisempia tehtäviä vanhempiensa yrityksessä ja nousi lähemmäs johtoporrasta. Vaikka Matthew olikin yrityksen johtajan poika, hän oli saanut aloittaa pikkupomona ja omilla ansioillaan nousta sieltä ylemmäs. Matthew'n isä oli sitä mieltä, että pojan olisi itse opittava työnteko ja ettei 18-vuotiasta pojankloppia voi heti päästää yrityksen johtoon. 30-vuotiaana Matthew sai yrityksen johtajan paikan, hänen vanhempiensa jäädessä eläkkeelle. Eleanor ja Ralph Peacock jättivät hyvillä mielin yrityksensä kuopuksensa hoitoon, olihan Matthew nyt jo kunnon kansalainen, naimisissa, perheellinen ja ajatusmaailmaltaan samanlainen kuin vanhempansa.

Heti Tylypahkan päätyttyä, Matthew pohti kuolonsyöjiin liittymistä, mutta lykkäsi sitä kuitenkin muutamalla vuodella. Hänen vanhempansa kannustivat häntä päätöksessään, ja niin itsestään hieman epävarma nuorukainen liittyi Voldemortin joukkoihin 21-vuotiaana. Voldemortin kannattaminen oli niihin aikoihin melkeimpä hyväksyttyä, eikä se tuntunut tulevaa vaimoakaan häiritsevän. Voldemortin kukistuttua Matthew oli epäiltynä Voldemortin kannattamisesta, mutta pääasiassa vaimonsa ansiosta hän pääsi luikertelemaan kaikista syytteistä. Myöskään varakkuudesta ei ollut haittaa. Perheen elämä jatkui suhteellisen normaalina Voldemortin kukistuttua. Matthew oli jo tottunut helppoon elämään Voldemortin kukistumisen jälkeen, mutta pimeän lordin palattua, Matthew ei voinut muuta kuin palata tämän riveihin välttääkseen vaikeudet. Hän yritti pitää matalaa profiilia, jottei joutuisi tekemään paljoakaan sellaista, mitä ei halunnut tehdä, ja jotta hänen perheensä pysyisi turvassa. Siitä huolimatta, että Matthew ei varsinaisesti pidä perhe-elämästä, vaimonsa ja lastensa rakastamiselta ei silti voi välttyä pidemmän päälle. Toisen velhosodan aikana Matthew'n tehtäviin kuului lähinnä kaikenlaisten kummallisten pimeää taikaa uhkuvien esineiden hankkiminen kuolonsyöjien käyttöön.