Drink till you drop [VAPAA]

[aika sovitaan vastaajan kanssa, peli on täysin avoin ja kuka vain saa tulla]

Abs marssi tyynesti iskunkiertokujaa pitkin kohti yhtä juomapaikkaansa. Hän heitteli kädessään äskeiseltä ohikulkijalta napattua rahapussia, joka kilisi kiitettävästi. Ulosheittäjä tervehti nuoren näköistä tulijaa tuttavallisesti ja Abs astui sisään hämeyiseen paikkaa, jonne kunnon kansalaiset eivät eksyneet. Joskus aurorit koettivat sulautua sinne, mutta kanta-asiakaat tunsivat toisensa jotenkuten ja osasivat olla luottamatta toisiinsa. ”Hola! Did you miss me?” Abs sanoi ja levitti kätensä leveästi hymyillen. Hän oli sangen outo ilmestys nahkatakissaan, revityissä farkuissaan, korkeakorkoisissa maihareissaan sekä pinkissä peruukissaan. Hän oli myös kietonut reisiensä ympärille ohuet nahkaremmit, laittanut kaulaansa ”koiranpannan” sekä muutenkin oli kaikkea muuta kuin normaali noita.



Tehtyään itsensä kuulluksi sekä nähdyksi Abs marssi baaritiskille ja tapitti baarimikkoa hetken. ”Onko sinulle minulle jotain taikalientä, joka helpottaa maallista tuskaani?” Noita tiedusteli ja baarimikko kaatoi hänelle vodkapaukun ja ojensi lasin olutta. ”Thanks mate”, Abs hihkaisi ja kumosi shotin alas kurkustaan ennen kuin alkoi laskea pussukasta rahoja tiskille. Siinä samalla noita totesi olevansa sen illan rikas. Hän jätti siis tipin lempi-ihmiselleen baarisas niin kauan kuin jumalten juomaa tuli. 



Siemaistuaan juomaansa Abs kääntyi katselemaan salia. Hän oli sosiaalisella päällä ja kaipasi seuraa. Hän voisi hyvinkin tutustua johonkuhun tänään! Ehkä hän löytäisi sen kauan haikailemansa sielunkumppanin tai BFF:n! Mahdollisesti kohdalle osuisi myös joku psyko tai vastaava hullu, mutta riski oli aina otettava.

// Saatte nyt Nithen kaveriksi x'DD //

Nithe oli tapansa mukaisesti tutussa, pyöreässä pöydässään. Pöydän ympärille oli kerääntynyt pieni joukko pelureita, jotka uskoivat pystyvänsä voittamaan Nithen peleissä, joita velho oli pelannut jo vuosia. Hän oli harjaannuttanut taitojaan eikä ollut hävinnyt peliäkään aikoihin.
Korttipakkansa oli vanha ja kulunut, mutta tottuneesti hän jakoi kortit, ilkikurinen, leveä hymy alati huulillaan. Likaiset, kihartuvat hiuksensa loivat varjoja hänen kovia kokeneille kasvoillaan hämärässä valaistuksessa ja hymynsä myötä paljastuvat, kellertävät hampaansa tuskin paransivat kenenkään käsitystä hänen suhteensa.

Ihmissudelta ei vienyt kauaa voittaa pientä rahasummaa itselleen. Sillä hän saisi pari seuraavaa kierrosta itselleen, mikä riittäisi hänelle hyvin. Fenririn laumassa ihmismäiset ilot olivat toisarvoisia, siinä missä eläimellisiin, pääasiassa lihallisiin iloihin perehdyttiin välistä valitettavan syvällisesti.
Nithe nautti uhkapeleistä suurimmaksi osaksi siksi, koska se sai hänet huumaantumaan vallasta. Vallasta, jota hänellä ei omiensa joukossa ollut. Uhkapeleissä hän oli hyvä, niissä hän saattoi todella loistaa.
Voitto ei tullut hänelle yllätyksenä, mutta sai hänet silti nauramaan itselleen niin ominaisella, kimakalla äänellä, joka tuntui melkein kaikuvan pienessä tilassa. Nopein liikkein Nithe keräsi pakkansa ja noppansa, työnsi ne nahkaisen takkinsa taskuihin ja otti voittorahansa, jotka hetkeä myöhemmin löi tiskiin, voitonriemuinen hymy yhä huulillaan.
"Se tavallinen...", ihmissusi vastasi kujeilevalla äänellään ja pyöritteli hetken kolikoita pöydällä ennen kuin jatkoi, "...kymmenen kertaa."

Abs kuuli harvinaisen kimakkaa naurua, mikä sai naisen pään nytkähtämään ja etsimään hekottajaa. Mies korttipöydässä näytti voittaneen jotain ja suuntasi baaritiskiä kohden. Baarimikko siirtyi noidan luota palvelemaan tätä asiakasta, joka ei ulkomuodollaan ainakaan komeillut. Abs katseli kiinnostuneena vierestä ja hänen kätensä kävi nopeammin kuin skorpionin häntä. Tuskin mies edes tajusi menettäneensä noppiaan ennen kuin ne olivat jo Absin kädessä.
"Kymmenen kertasena... Varo vaan", noita sanoi hymyillen mittaillessaan noppia kädessään. Hän oli kasvanut lastenkodissa irlannissa joten hän tunsi ainakin jästien uhkapelit mennen tullen. Yleensä hän ei osallistunut niihin niin sanotulla vapaa-ajallaan.

Todettuaan, että nopat eivät olleet painotettuja Abs palautti ne omistajalleen. "Nää on sun. Tarkistin kavereiden puolesta, ettet vaan oo tasapainottanu niitä", noita totesi ja siemaisi juomaansa kuin olisi täydellisen normaalia sosiaalista kanssakäymistä kähveltää toiselta nopat (sekä pari kolikkoa) ensimäisenä asiana ennen edes esittäytymistä.
"Ai niin, toi kaveri jolla on silmälappu - älä ikinä anna sen käyttää omia noppiaan. Se on loitsinut ne menemään eri tavoin miten se sitten heittää", nainen totesi hymyillen ja heilutteli jalkojaan. Hän laski oman tuoppinsa alas ja viittoili toisen samanlaisen jatkeeksi.

Hetken aikaa Abs tuijotti miestä kuin pohtien jotain hyvin tärkeää.
"Snatch", Abs esitteli ja ojensi kätensä miehelle. Häntä kiehtoi tuon olemus.

Nithe käänsi katseensa noitaa kohden ja kohotti pienesti kulmiaan. Vaikuttiko hän todella siltä, ettei ollut tottunut vetämään kymmentä viskishottia peräkkäin? Alkoholi oli yksi hänen harvoista heikkouksistaan, jotka hän saattoi yllättävän huolettomasti myöntää niin itselleen kuin muillekin.
Uhkapelaus oli toinen, mutta sitä hän harvemmin tavallisessa elinympäristössään suostui myöntämään.

Nithe ehti kaataa kaksi ensimmäistä shottia naamariinsa ennen kuin tiedosti noppansa naisen käsissä, tämän tarkkaillessa niitä. Ei, hän ei huijannut, yleensä. Hän oli oppinut taitonsa yrityksen ja erehdyksen kautta ja menettänyt suuren osan omaisuudestaan. Sittemmin hän oli ehtinyt tienata osan rahoistaan takaisin. Uudemman kerran tuhlattavaksi.
Velho vilkaisi pöytänsä suuntaan. Hän oli epäillytkin tyypin salailevan jotain, mutta Nithe yleensäkin vaati peluuta hänen nopillaan, koska nopat kuuluivat niihin välineisiin, joiden avulla oli helppo huijata.
"Ja sinäkö näet sen? Noin vain?" Nithe kysyi kulmaansa pienesti kohottaen ja vilkaisi vielä uudemman kerran sivusilmällään silmälappuista miestä ennen kuin kiinnitti huomionsa noitaan.
Tästä huokui jokin...Itsevarmuus kenties... Niin läpitunkevasti, että Nithe olisi helposti saattanut pitää tätä uhkana itselleen, mutta jokin sai hänet suhtautumaan tähän toisin. Uteliaisuus todennäköisesti.

Noita esitteli itsensä epämääräisesti, vain yhdellä sanalla, joka kaiketi kertoi tästä enemmän kuin hän tässä vaiheessa tiesikään. Se tuskin oli tämän oikea nimi, edes sukunimi, joten Nithe kohautti pienesti olkiaan ja veti kasvoilleen itselleen ominaisen, ilkikurisen virneen ojentaessaan oman kätensä ja kiertäessään luisevat sormensa tervehdykseen.
Kerta tälle linjalle lähdettiin, niin...
"Rumpeltiltskin."

Kymmenen viskishottia, nopealla kelauksella oli kenelle tahansa suhteellisen normaalille ihmiselle melkoinen koetus. Tosin mikään ei kyllä viitannut normaaliin miehen kohdalla. Absia se ei haitannut vaikka hänen joku häilyvä epämääräinen itsesuojeluvaistonsa jämä kehoitti ehkä hieman varomaan. Sen sijaan Abs teki mitä Abs teki parhaiten, nappasi jotain miehen taskusta - nopat.

Tutkiskeltuaan ja painoteltuaan niitä kuin ammattilainen, Abs palautti nopat kohteliaasti. Ei hän tehnyt painottomilla mitään! Hän myös kertoi erään herran olevan vähän muuta kuin rehellinen. Noita hymyili herttaisesti ja nyökytteli päätään. "Näen, katsos minä tiedän tälläiset asiat ja lisäksi olen harjaantunut nappaamaan luikureita sekä olemaan sellainen itsekin. Minä en ikinä pelaa, ellen voi olla lähes satavarma lopputuloksesta. Olen sillä tavoin kontrollifriikki", Abs selitti pyöritellen hiuksia sormiensa ympärillä. "Ja lisäksi pelasin kerran häntä vastaan ja melkein hävisin erään arvoesineeni, mutta en sentään", Abs totesi hymyillen ja tilasi itselleen tequilaa. Se oli hänen pikku kaverinsa aina tähän aikaan.

Kun kyseisessä baarissa esittäytyi täysin tuntemattomalle kaverille, josta tiesi vain sen, ettei tiennyt mitään, oli parempi olla varovainen. Lisäksi alamaailmassa Snatch oli jonkin sortin pikkujulkkis ja maskotti. Hän oli vain niin hemmetin söpön seksikäs tai sitten raivostuttava - riippui siitä mitä mieltä Snatch oli ja mitä mieltä muut olivat hänestä. Rumpeltskjfiuhiks (tässä kohtaa tequila nappasi osan Absin keskittymis kyvystä), tuskin oli myöskään miehen oikea nimi ja Abs muisteli sen olevan jonkun ilkeän kultaakehräävän pedofilin nimi tai vastaavaa.
"Koska minä todennäköisesti en saa tuota sanottua loppuillasta, vielä vähemmän nyt, minä kutsun sinua... rumpaliksi", Abs totesi hymyillen tyytyväisenä päätökseensä. "Tilhi nimi ei kuitenkaan sovi sinulle", noita totesi ja vilkutteli baarimikolle. "Kultaa....." nainen huhuili kun velho tuli hänen luokseen huokaisten. "Ihan totta, minä alan pyörittää tätä paikkaa kohta sinun luonasi. Sinähän juot kuin pieni sieni", mies totesi ja pyyhkäisi tahran tiskistä liinallaan. "Oh loverboy, sinä puhut niin herttaisia ja imartelet minua. Lisäksi, minä kannatan kovaa työntekoa, kunhan et oleta että mä sitä tekisin. Työstä ollen, sekoitahan minulle jotain jumalaisen hyvää", Abs totesi ja räpytteli terävän harmaita silmiään lähes herttaisesti. Baarimikko hymähti ja kääntyi tekemään noidalle drinkkiä kun neitonen taas keskittyi Rumpaliin. "Jotenka, sinä olet siis uhkapeluri, joka on ilmeisesti suhteellisen hyvä tai sitten sinä huijaat tai sitten tämä on harvinainen ilta, olenko oikeassa?" Abs kysyi hymyillen leveästi.

Nithelle uusi lempinimi kelpasi niin kauan kuin se ei loukannut häntä, joten hän tyytyi vain virnistämään leveästi naiselle, joka alkoi pian kaipailla baarimikon huomiota puoleensa. Ehkä hänen ei tarvitsisi huolehtia omaisuutensa katoilemista, toinen kun tuntui olevan pian yhtä humalassa kuin hänkin.
Toisaalta humalatilan myötä pelaaminen loppuisi siihen. Nithe tiesi kyllä, missä vaiheessa ei kyennyt enää keskittymään peliin niin, että omaisi edes pienet mahdollisuudet voittaa ja pian se olisi täysin mahdotonta.
Mutta kaikesta päätellen toinen oli kova juomaan ja taisi viihtyä täällä usein tai sitten baarimikolla vain oli helvetin hyvä muisti...

Noidan kääntyessä hänen puoleensa Nithe antoi tälle kaiken huomionsa ja nojasi leukansa kämmenselkäänsä, silmäillen toista tummilla silmillään.
"Kaksi ensimmäistä saattavat hyvinkin pitää paikkansa", velho naurahti jälleen virnistellen. Hän osasi kyllä huijatakin, mutta huijasi vain jos näytti muutoin olevan jo niin reippaasti häviöllä, ettei ilman huijaamista saattaisi enää voittaa. Muutoin hän oli uhkapelien suhteen yllättävän rehellinen maineestaan huolimatta.
"Oletko sinä täällä vain vetämässä perseet olalle ja näpistelemässä juoppojen vähätkin taskurahat vai onko mielessäsi jotain... erityisempää?" Nithe puolestaan esitti kysymyksen omalla vuorollaan ja kohotti kysyvästi kulmaansa.
Tiedä sitten mitä muuta kaunis noita tällaisessa paikassa tekisi. Täältä ei ainakaan unelmien prinssejä löytyisi sen paremmin kuin petiseuraa muutoinkaan. Paikan kanta-asiakkaat olivat taatusti juoneet koko ikänsä sillä tavalla, ettei heistä olisi petipuolella enää mitään hyötyä alkoholin haitatessa potenssia.

Abs hoiti omia bisneksiään eri kapakoissa asiakaasta riippuen ja tämä oli yksi niistä, mutta hän tuli tänne myös toisinaan vain juomaan. Täällä viina oli halpaa ja uhkapelaajat yleensä huonoja, jolloin Abs jäi plussan puolelle illan jälkeen. Sellaisista illoista hän piti.

Oikeassa olemisessa ei ollut mitään uutta Absille, joka virnisti vain lasinsa yli. Hänen piirteensä muuttuivat hetkeksi terävämmiksi ja ilkikurisemmiksi. Hän myös naurahti Rumpalin kysymykselle.
"Minä olen jo hoitanut tämän illan rahoittamisen muualla, tuo katsos ei tykkää jos harjoitan luontaisia taipumuksiani liikaa", Abs nyökkäsi oven vieressä olevaan portsariin. Hän ei halunnut välttämättä saada porttikieltoa kaikkialle missä kulki... "Ja minä olen aina avoimin mielin!" Noita nauroi, muttei kommentoinut mitään alkoholin juomiseen. Hän yleensä ei juonut itseään aivan pöydän alle, vain sen verran, että estot katosivat suhteellisen kauas. Lisäksi Abs tiesi tästä porukasta lähes kaikki ja kaikki hänet. Hän oli vaarattoman oloinen, joten kukaan ei edes uhitellut, muttei myöskään lähennellyt kun olivat todistaneet miten terävät kengät noidalla oli.

Yhdestä pöydästä alkoi kuulua kovempaa mekkalaa. Kaksi velhoa oli päätynyt huutamaan toisilleen kuin räyhähenget. Abs katseli tapahtumaa kuin kiinnostavaa taideteosta. Hän seurasi terävän harmailla silmillään miten portsari loihti miesten väliin kilven ja sitten lähti taluttamaan näitä ulos. Miesten riidan aihe oli ollut varmaan todella vähäpätöinen, mutta kyseisessä kuppilassa oli nähty todella pahojakin yhteenottoja. "Hmph... Joidenkin pitäisi välttää viinaksia", noita vain totesi ja siemaisi omaansa. Hänen päähänsä se ei hulahtanut suoraan - kiitos irlantilaisten juurten, joista hän ei ikinä puhunut.

Nithe tiesi toisen sanoista huolimatta pitää tarkasti silmällä omaa omaisuuttaan. Toinen oli onnistunut jo nappaamaan hänen noppansa ilman, että hän itse oli varsinaisesti huomannut mitään, vaikka sitä vaikea oli myöntääkään.
Baaritappelut olivat täällä vielä yleisempiä kuin muualla. Tappelun sai helposti aikaiseksi jo siitä, että käytti väärää sanaa tai koetti aloittaa keskustelua väärästä aiheesta. Toisaalta jo pelkkä noppien pudottaminenkin oli kerran aiheuttanut kunnon tappelun, johon oli liittynyt aina vain lisää porukkaa ja lopulta Nithe oli ollut yksi harvoista, joka ei ollut osallistunut ja tullut raahatuksi joitain hetkiä myöhemmin ulos kapakasta.
Hän ei pitänyt tappelua minkäänlaisena taiteena ja ihmettelikin noidan tapaa tuijottaa käynnistyvää sanaharkkaa. Hän itse välitti enemmän... pelaamisesta. Se oli huomattavasti jännittävämpää ja siinä hän oli itse parempi kuin tappelemisessa.

"Kiinnostaisiko sinua... pelata?" Nithe kysyi virnistäen, "Tai voin toki opettaa sinulle tempun tai pari."
Hetken hiljaisuus. Taustahälyä lukuun ottamatta tietenkin. Hän ei koskaan antanut mitään ilmaiseksi ja muutamat huijauskikatkin vaatisivat vastapalveluksen, joka tämän illan osalta olisi kuitenkin äärimmäisen helppo toteuttaa.
"Yhdellä ehdolla...", hän pian lisäsikin ja tyhjensi viimeisetkin tipat omasta snapsilasistaan, "...viet mut jonnekin rauhallisempaan paikkaan."
Toinen kulmansa kohosi kysyvästi. Hän rakasti kaaosta jossain määrin, mutta juuri tänään hän vietti ennemmin aikansa jossain rauhallisemmassa paikassa, joka oli vähemmän tunkkainen ja piti sisällään vähemmän juopuneita idiootteja.

Absin kirkkaan harmaat silmät siirtyivät Rumpaliin, kun hän kuuli tuon ehdotuksen. Mies opettaisi hänelle pelaamisesta? Noita helähti nauruun, kuin olisi kuullut vuoden vitsin.
"Hahahaa... No thanks mate! Jos minä onnistun viemään nämä", noita nosti jälleen velhon kaavusta nappaamansa nopat miehen silmien eteen: "ilman, että huomaat mitään. Et taida voida opettaa minulle paljoakaan. Olen kasvanut uhkapeluriksi. Leikkikentällä jo, osasin valita parhaat nappulat". Abs hymyili yhä ajatukselle ja hänen hymynsä ei siltikään ollut mikään loukkaus. Hänet aliarvioitiin päivittäin. Hän näytti harmittomalta, vaarattomalta ja helposti jujutettavalta. Kuinka moni velho olikaan menettänyt siitä hyvästä vähän enemmän kuin rahansa?
"Lisäksi, jos sinä tarkoitat 'pelaamista', olet vähän poissa maustani", noita totesi hymyillen yhä. Rumpali oli hivenen liian... no miten sen sanoisi... Jokin miehessä sai Absin hälytyskelloissa aikaan pientä kuminaa.
"Mutta jos sinä kaipaat rauhallisempaa paikkaa, tiedän yhden baarin. Se on kyllä huonompi palvelultaan, mutta ihan kelvollinen muuten", noita kertoi. Se oli myös ollut aikanaan todella suosittu kuolonsyöjien keskuudessa, mikä oli antanut paikalle todella huonon maineen. Enää siellä ei käynyt juuri kukaan.

Joku päätti sillä hetkellä nousta niin, että pelinappulat lentelivät ja vetää sauvan esiin. Portsari oli välittömästi jaloillaan jälleen. Oli se ihme kun kaksi aikuista miestä eivät osanneet leikkiä nätisti keskenään.
"Jotenka... Haluatko pelata nopilla?" Abs kysyi ja juoksutti yhtä rumpalin noppaa sormiensa välissä ihailtavalla sulokuudella.

Nithe joutui myöntämään olevansa yllättynyt. Kätensä hakeutui automaattisesti koettamaan taskua, jossa hän oli noppiaan säilyttänyt. Virnisäen hän pudisti päätään ja myönsi katseellaan toisen olevan harvinaisen pätevä.
Nitheä noidan toteamus ei loukannut pätkääkään, hän oli toisaalta tottunut siihen ja toisaalta piti sitä jo melkeinpä kohteliaisuutena. Hän tuskin oli kenenkään maun rajoissa, muttei se koskaan ollut häntä haitannut. Nithe oli tottunut saamaa tahtomansa väkisin, jos jotain tarvitsi, mutta juuri nyt hän ei varsinaisesti kaivannut mitään.
Noidan seura toki kelpasi, muttei hän mitään sen suurempia kaivannut. Hänen paheensa toki oli uhkapelaaminen ja hän nautti siitä vaikka kuinka pitkään ja mielensä teki aina pelata jostain, mutta eikös sitä sanottu, että vaihtelu virkistää?

"Rauhallisempi paikkakin käy", Nithe vastasi yhä virnuillen. Hän ei tahtonut pystyä lopettamaan virnuilua noidan seurassa. Ja mitä tähän paikkaan tuli, se oli hänen vakionsa, mutta kieltämättä hieman levoton juuri tänä iltana.
Tai sitten hän ei vain yleensä ehtinyt kiinnittää huomiotaan paikan levottomuuksiin, kun oli pelaamassa tai sammuneena lattialla.

Nithe naurahti ja koetti napata noppansa noidalta siinä kuitenkaan onnistumatta.
"Jaa, mitähän sinä mahdatkaan tehdä henkesi pitimiksi?" hänen oli pakko päästä kysymään, katsellessaan noppiaan, joilla noita parhaillaan leikitteli. Tuskin tämä mitään laillista työkseen teki, sen näki jo sulavista liikkeistäkin. Ei tuollaisia liikeratoja noin vain toistaisi, jos istuisi päivät esimerkiksi pöydän ääressä.

Absilla taisi olla hymyilyttävä vaikutus ihmisiin - tai sitten hän sai nämä repimään pelihousunsa.
"Ok... Mut se on sitten... hämärille kavereille. Suojaa hyvin perus örveltäjiltä", noita varoitti sentään. Hän ei ikinä tulisi kuulumaan kuolonsyöjiin, hän piti jästeistä, mutta hän oli niin hyödyllinen, ettei häntä lynkattu. Lisäksi häntä varmasti pidettiin vain harmittomana taskuvarkaana...

Rumpali koetti anastaa noppiaan ja Abs heitti ne ilmaan napaten jokaisen.
"Töitä?" noita tuhahti kuin mies olisi juuri kironnut hänet."Please, vähän kunnioitusta. Mä en nyt niin kunnialinen ole", nainen totesi ja livautti nopat takaisin miehen taskuun hypätessään alas jakkaralta. Hän näytti pieneltä kävellessään kohti ovea kun häntä vertasi muihin asiakaisiin.
"Tulehan Rumpali!" noita huudahti ovelta nauraen ja vilkutti baarimikolle lähettäen silmäänsä iskien lentosuukonkin.

Kadulla noita veti laukustaan takkinsa ja asetteli päähänsä hupun, joka kyllä kehysti hänen kasvojaan enemmän kuin piilotti.
"Rumpali pumpali dumpali duuuu~", Abs lallatteli astellessaan syvemälle iskunkiertokujalle.