Pollomuhku vai pirunnuora?

[ Vihdoinkin sain tämän aloitettua. Nevilleä pyydetään liittymään mukaan. Tapahtuma-aikana vaikkapa 10.10.1994, maanantai. Ei taidettu sopia siitä mitään, mutta sano toki jos haluat toisen ajan, niin muokkailen peliä. (: ]

Megania ei ainakaan voinut kutsua innostuneeksi yrttitiedon opiskelijaksi. Hän laahusti koulun pihamaalla niin hitaasti kohti kasvihuoneita, että näytti siltä kuin tyttö toivoisi viipyvänsä matkalla niin pitkään, että ei ehtisi tunnille ollenkaan. Pitäisi ehdottomasti olla kiellettyä, että yrttitietoa oli maanantaina ja vieläpä päivän ensimmäisenä tuntina. Megan ainakin kannattaisi sellaista kieltoa. Siihen asti kunnes kaikki muutkin Tylypahkan oppilaat tajuaisivat asian, joutui puuskupuh tyttönen vain kestämään. Hän saattoi lohduttautua vain toivomalla, että tunneilla ei käsiteltäisi mitään tylsää. Jokin mielenkiintoisempi ja ehkä vaarallisempi kasvi pitäisi varmasti Meganin hereillä.

Viileä syystuuli tarttui vaalean tytön hiuksiin ja heitti ne suoraan kasvoille. Turhautuneesti hymähtäen Megan sipaisi suortuvia korvan taakse, mutta koska hänen hiuksensa olivat tunnetusti erittäin kurittomat, ne pysyivät poissa tieltä vain hetken kunnes taas valahtivat leikittelemään Meganin kasvojen sivuille. Oli aivan turhaa taistella niitä vastaan, koska hiuksilla selvästikin oli oma tahto, eivätkä ne suostuneet tottelemaan kantajaansa. Jälleen yksi juttu, minkä vuoksi päivä ei ollut kaikkein onnistunein.

Juuri ennen kasvihuoneeseen astumistaan, Megan ohitti muutaman Rohkelikon, joiden kanssa yrttitiedon tunnit jaettiin. Sentään siinä asiassa tytöllä ei ollut valittamista. Rohkelikot olivat paljon parempi vaihtoehto kuin Luihuiset. Tyttö etsi katseellaan itselleen paikkaa kasvihuoneesta. Hänen kaverinsa olivat lyöttäytyneet vierekkäisille paikoille, eikä tilaa Meganille enää riittänyt. Hienoa. Sekin vielä.

Siispä Megan etsi itselleen toisen paikan, joka löytyi tummatukkaisen Rohkelikko pojan vierestä. Neville Longbottom pojan nimi taisi olla, mutta aina Megan ei luottanut muistiinsa.
"Yrttitietoa ei koskaan pitäisi olla päivän ensimmäisenä tuntina," Megan totesi hymyillen pienesti pojan suuntaan.

Neville oli lähtenyt Rohkelikon oleskeluhuoneesta jo kauan ennen luokkatovereitaan. Muut yrittivät vielä nousta ylös sängystä valitellen viikonlopun loppumista, kun Neville oli jo pirteänä ylhäällä ja lähes valmis lähtöön. Hän oli pakannut laukkunsa, käynyt aamiaisella ja mennyt sieltä suoraan kasvihuoneille. Nevillen mielestä viikko ei voisi alkaa paremmin. Aamun yrttitiedon jälkeen hänen lukujärjestyksensä sisältäisi loitsuja ja pimeyden voimilta suojautumista. Vaikka Neville oli hyvä ainoastaan yrttitiedossa, hän piti kuitenkin myös loitsuista ja pimeyden voimilta suojautumisesta.

Neville käveli yksin linnan pihamaalla kohti kasvihuoneita. Järven päällä oli sumua ja aurinko piilotteli vielä metsän ja vuorten takana. Näytti siltä, että päivästä olisi tulossa kirkas. Kylmää oli silti, ja Neville tärisi kylmästä. 'Olisi pitänyt laittaa enemmän vaatteita' hän ajatteli nopeuttaessaan askeleitaan, jotta pääsisi nopeammin kasvihuoneiden lämpöön. Kasvihuoneilla ei näyttänyt vielä olevan muita kuin opettaja. Matami Verso valmisteli päivän tuntia hyräillen kasvihuoneen etuosassa, kun Neville astui sisään. "Huomenta, professori!" Neville tervehti ja istui lempipaikalleen, josta kuuli ja näki hyvin opetuksen, mutta joka ei kuitenkaan ollut liian lähellä opettajan valvovia silmiä ja korvia. Neville kaivoi oppikirjan ja muistiinpanovälineet laukustaan ja katseli, kuinka kasvihuoneeseen alkoi valua haukottelevia ja muutenkin väsyneen oloisia rohkelikkoja ja puuskupuheja. Silloin tällöin Neville toivotti hyvät huomenet joillekin ystävilleen, mutta suurin osa suunnisti kuitenkin taaimmaisille paikoille, aikeenaan luultavasti torkkua tunnilla.

Neville hätkähti, kun hänen viereensä istahti puuskupuhtyttö. Neville yritti muistella hänen nimeään, olikohan se Maggie? Neville tuli siihen tulokseen, että tyttö oli nimeltään joko Maggie tai Megan, mutta ei osannut päättää kumpi. Eipä sillä niin väliä kai olisikaan, tuskin Maggie tai Megan tietäisi hänenkään nimeään. Yllättäen tyttö alkoikin puhua. Neville ei oikein tiennyt mitä vastaisi, sillä hänen mielestään joka päivä voisi alkaa yrttitiedolla. Itse asiassa yrttitiedolla voisi korvata muita tunteja, kuten vaikkapa taikajuomat ja ennustuksen. Ja taikuuden historian. Neville ei kuitenkaan halunnut heti suututtaa viereensä istunutta tyttöä väittämällä vastaan, joten hän sanoi vain: "Hmm, niinpä". Luokan edessä professori Verso yritti saada luokan huomion ja alkoi kertoa tämän päiväisestä aiheesta, pollomuhkuista. Verso selitti heidän tehtävänsä ja alkoi jakaa kasveja. Neville tiesi, että joutuisi työskentelemään vieressä istuvan tytön kanssa ja toivoi, että hänellä olisi edes vähän motivaatiota kasvin hoitamiseen, sillä Neville haluaisi oikeasti oppia.

Megan piti katseensa vielä hetken viereisellä paikalla istuvassa pojassa. Tämä ei kuulostanut olevan ainakaan täysin samaa mieltä kuin tyttö. Ehkä Megan oli kuvitellut, että kaikki muutkin oppilaista tunnilla olisivat hänen kanssaan samaa mieltä siitä, miten kamalaa olikaan kun ensimmäisenä tuntina oli jotain sellaista kuin yrttitieto. Toisin kuin jotkut muut oppiaineet Tylypahkassa, yrttitieto oli sellaista, jossa oikeasti tehtiin jotain, eikä vain istuttu kuuntelemassa opettajan saarnausta. Siis nukkuminen jossain luokan takaosassa ei varmasti onnistunut. Se olisi ollut kätevä keino selvitä tunnista mahdollisimman nopeasti ja tekemättä mitään.

"Pollomuhkuja?! Loistavaa," Megan tuhahti lähinnä itsekseen jutellen, vaikka loikin lyhyen katseen Rohkelikkoon vieressään. Tyttö voisi lisätä listaan, jossa kannatti joidenkin asioiden kieltämistä Tylypahkassa, myös sen, että kaikenlaisten sotkuisten kasvien käsitteleminenkin pitäisi kieltää, jos oppilas ei ole vielä tarpeeksi hereillä välttääkseen mahdolliset roiskeet päälleen.

Verso jakoi Meganin ja hänen vierustoverinsa eteen yhden pollomuhkuista, mikä tarkoitti, että Meg saisi pojan parikseen. Mikäs siinä, olisi voinut käydä huonomminkin.
"Me taidetaan olla pari. Sinä olet Neville, eikö?" tyttö sanoi kääntyen tuolillaan hiukan paremmin työpariaan kohti. Hänen katseensa tarkasteli poikaa. Megan ei ollut koskaan ennen ollut juuri minkäänlaisissa tekemisissä Nevillen kanssa, joten ei tiennyt tästä oikein mitään. Paitsi kun vaalea tyttönen oli hetken aikaa mietiskellyt oliko koskaan edes paria sanaa pojan kanssa vaihtanut, Meganin mieleen nousi hämä muistikuva siitä, että Neville taisi olla melko hyväkin yrttitiedossa.

"Toivottavasti sinä olet hyvä tässä, koska minä olen ihan onneton yrttitiedossa. Yksin onnistuisin varmaan aiheuttamaan vain kaaosta," Megan sanoi heleästi nauraen. Kaaos olisi lievä ilmaisu sille, jos tytön pitäisi yksin käsitellä pollomuhkuja.

Neville unohti vieressään istuvan tytön kokonaan, kun professori Verso alkoi puhua. Hän kirjoitti pergamentille polomuhkuille ominaisesta ulkonäöstä, niiden käytöstä, hyvistä ja huonoista puolista ja niiden käsittelystä. Neville vilkaisi ympärilleen ja huomasi että hyvin harva muista oppilaista teki muistiinpanoja. Hermione Granger oli tietysti yhtä innokas kuin muillakin oppitunneilla, ja näytti olevan lähestulkoon ainoita Nevillen lisäksi, joka teki muistiinpanoja. Neville tiesi, että tämä tarkoittaa sitä, että kokeen lähestyessä hänen siistit ja tarkat muistiinpanonsa olisivat taas luokkatovereiden suosiossa. Missään muussa aineessa häneltä ei neuvoa kysyttykään, ihan ymmärrettävistä syistä.

Kun professori Verso alkoi jakaa kasveja pareille ja kertoi että tehtävänä on puristaa pollomuhkujen mätä kulhoihin, Neville näytti olevan ainoa jonka mielestä tehtävä kuulosti hauskalta. Muut näyttivät lähinnä siltä, että he söisivät mieluummin kourallisen fletkumatoja kuin tekisivät tätä. Tyttö Nevillen vieressä alkoi puhua, ja Neville yllättyi kun tämä tiesi hänen nimensä. "Joo, Neville Longbottom. Ja sinä olet... hmm, Megan vai?" Neville oli viimeiseen asti pyöritellyt päässään nimiä, mutta päätynyt kuitenkin siihen että tytön täytyi olla Megan. Kun tyttö jatkoi puhumista, Neville kaivoi laukustaan lohikäärmeennahkahanskat. "No, kyllä minä ihan pärjään yrttitiedossa." Neville vastasi vaatimattomasti. "Eikä tämä nyt niin vaikealta vaikuta, onnistut ihan varmasti." Neville jatkoi hymyillen Meganille ja veti hanskat käteensä. "No, aloitetaanko sitten?" Neville kysyi, mutta ei oikeastaan edes jäänyt odottamaan vastausta, vaan veti kasvia hieman lähemmäs ja alkoi tutkia, mistä kohtaa olisi järkevintä aloittaa. Heidän ympäriltään kuului jo puheensorinaa ja toisinaan myös kiljahduksia, kun joku ei osannut odottaa mädän purskahtamista kasvista. Onneksi professori Verso oli käskenyt käyttää hanskoja suojana, muuten puolet luokasta olisi luultavasti sairaalasiivessä.