Daniel Cole

Nimi: Daniel Phoenix Cole
Ikä: 23.5. 1978
Perhe: Vanhemmat Dominic & Selena sekä kaksi veljeä Rigel ja Julian
Tupa tylypahkassa : Luihuinen [ 1989 - 1995 ]
Verenperimä: Puhdasverinen
Sauva: 13½", Orapihlajaa, hevoskotkan kynsi
Suojelius: Ilves



Hey mister tall, dark and handsome

Ulkoa:

Danielin kasvot ovat komeat. Miehen nenä on pitkä ja suora, huulet kapeat, usein kääntyneenä sarkastisen huvittuneeseen, ellei ylimieliseen virneeseen. Nuorukaisen silmät ovat ruskeat. Ruumiinrakenteeltaan Daniel on jäntevä ja solakka, ei mikään laiheliini, muttei varsinainen lihaskimppukaan, ja ihan normaalipainoinen. Pituutta tuolta löytyy semmoiset 180 cm. Hiukset pojalla ovat tummat ja usein hyvin huoliteltu eikä tuo oleskeluhuoneen ulkopuolelle poistukkaan ellei ole edes hiukan siistinyt itseään. Hiukset ovat yleensä olkapäille asti ulottuvat ja vapaana, mutta poika saattaa välillä sitoa ne kiinni jos hermostuu niiden tiellä olemiseen. Vaatetuksessaan poika suosii tummia sävyjä. Lähinnä kuitenkin mustaa ja liilaa.

Your pain and suffering is my joy and happyness


Ulkonäön antaa: Ben Barnes

Luonne:

Daniel on melko ilkikurinen ja sarkistinen. Mikään ei tuon mielestä ole hauskempaa kuin pienet onnettomuudet ja itkun ja harmien aiheuttaminen muille. Muiden kärsimys tuotta pojalle vain suunnatonta iloa ja siksi poika kovin mielellään tyrkyttääkin itseään muiden murheiden kuuntelijaksi esittäen kovinkin tukevaa ja pahoillaan olevaa vaikka todellisuudessa vain iloitsee kun jollain menee huonommin kuin hänellä itsellään. Jos tuo pahanteostaan jääkin kiinni eikä onnistu vierittämään syytä muiden niskoille tai muuten keplottelemaan itseään pinteestä on tuolta turha odottaa anteeksi pyytelyitä. Vauhti ja vaaralliset tilanteet ovat myös Danin mieleen ja se onkin osa syynä miksi poika niin nauttii huispauksesta ja lentämisestä ylipäänsä.
Nuorukaisesta löytyy, ihme kyllä ,se toinenkin puoli jostakin syvältä sisimmistään. Varsinkin ollessaan kauniimman osapuolen seurassa tuon käytös tuppaa olemaan paljon parempi vaikka ehkei osaakkaan olla mikään herrasmies pyrkii tuo silti aina miellyttämään parhaansa mukaan. Voisikin sanoa, että pojan typeryydet ovat jonkinmoista huomion hakuisuutta. Vaikka tuo ei yleensä kunnioita minkäänlaisia auktorireettejä osaa tuo silti halutessaan olla hyvinkin mieliksi opettajilleen [ .. varsinkin silloin jos hyötyy hyvästä käytöksestään jotakin] ja tietysti niille jotka hänen mielestään ansaitsevat kunnioitusta osakseen. Danielia on siis aika turha käskytellä, ja vieläpä odottaa tuon mukisematta tekevän mitä pyydetään, jos poika ei itse ole päättänyt, että käskyjen antaja on niiden jakelemisen arvoinen.
Tuon ollessa yksin tai olettaessaan olevansa yksin poika usein vain vajoaa omiin ajatuksiinsa tai syventyy lukemaan itseään kiinnostavista asioista, mitä ei tietenkään sallisi kenenkään muun näkevän. Pojan saattaa yllättää myös paijailemassa kissoja joille tuon sydämmestä löytyykin paikka vaikka voisi luulla ,ettei tuota voisi vähempää mitkään elukat kiinnostaa.

The two that you hate- the two that you blame- the very same ones that gave you your name



Menneisyys:

Daniel syntyi nuorimmaiseksi pojaksi puhdasveriseen velhoperheeseen ja tuo oli enemmän kuin haluttu ja odotettu lapsi. Vanhemmiltä liikeni tuolle enemmän rakkautta kuin olisi ehkä ollut tarvis ja poika oppi jo pienestä mistä naruista vetää saadakseen oman tahtonsa lävitse, mutta pojan vanhemmat hemmottelivat vain mielellään ja kaikkien mielestä moinen oli vain suloista. Danielin isä toimi
Aurorina kun taas poikien äiti vietti aikansa kotona lapsien kanssa isän ollessa usein pitempiäkin aikoja poissa, mutta kotona kolmen melkein saman ikäisen pojan kanssa ei ollut helppoa ja varsinkin Daniel osasi pitää äitinsä työntouhussa tempauksillaan. Ellei tuo ollut syöttämässä hiekkaa naapurin jästi pojille löysi tuon varmasti jostain muusta pahanteosta..
Nuorimmaisen temppuilu ei kuitenkaan katsottu kovin pahalla ja vanhemmat vain totesivat sukulaisten uteluihin pojan pahanteosta, että semmoisia ne pikku pojat välillä vain olivat.. tykkäsivät keppostella. Daniel ei siis koskaan saanut minkään moista kuritusta osakseen, ehkä tuota välillä nuhdeltiin, mutta mitään ruumiillasta kuritusta ei poika koskaan saanut osakseen.
Veljiinsä Danielilla ei koskaan ollut niin hyvät välit kuin vanhempiinsa koska nuo kyllä olivat antamassa samalla mitalla takaisin jos joutuivat pikkuveljensä kiusanteon kohteiksi, varsinkin perheen vanhin poika Julian tuntui ottaneen elämän tehtäväkseen osoittaa Danielille ,ettei tuon touhut olleet oikein ja välillä aivan Danielin ärsyyntymiseen saakkaa kyttäsi tuon tekemisiä.

Danielin molemmat veljet lajiteltiin Tylypahkassa Rohkelikkoon ja veljien kertomat jutut koulusta joululomilla saivat nuoremmiasen odottamaan innoissaan omaa aikaansa jolloin hän vihdoin pääsisi myös aloittamaan koulun. Julian usein kiusoittelikin ,ettei Daniel pääsisi Tylypahkaan jos olisi tuhma ja moinen uhkailu kaikkien yllätykseksi kyllä saikin nuorukaisen hiukan rauhoittumaan.
Kutsu kouluun tietysti saapui, mutta kaikkien suureksi hämmästykseski poikaa ei veljiensä tapaan lajiteltukkaan Rohkelikkoon vaan Luihuiseen, mistä nuorukainen kieltämättä oli aluksi itsekkin kovin hämillään, olihan hän kuitenkin tietoinen että koko muu perhe oli lajiteltu toisin. Asiaa ei kuitenkaan puitu sen kummemmin ainakaan Danielin kuulleen, mutta vanhemmille nuorimmaisen päätyminen muuhun kuin Rohkelikkoon tuntui silti olevan kova pala.
Pojan käytökseen ja temppuiluunkiin alettiin perheessä suhtautua aivan uudella tavalla, kuin tuo olisi automaattisesti Luihuiseen päädyttään luokiteltu maailmaluokan murhaajaksi ja olisi valmis taittamaan niskat jokaiselta väärin häntä katsovalta.
Aluksi Daniel oli vain hämmentynyt ja hiukan surullinen tästä muutoksesta koska itse koki olevansa aivan sama poika kuin ennen koulun lajitteluakin, mutta nopeasti suru vaihtui vihaksi perhettä kohtaan joka niin halveksi häntä vain sen takia ,ettei hän ollut veljiensä tapaan päätynyt Rohkelikkoon.

Nykyisyys/Tulevaisuus

Koulussa Daniel kulutti aikaansa enimmäkseen jälki-istunnoissa, huispausharjoutuksissa [ pelasi jahtaajana] ja tyttöjä naurattaen kuin keskittyen opiskeluun. Nuorukainen ei ollut oikeastaan tyhmä, mutta suurimmaksi osaksi tuo halusi vain kapinoida ja olla tuomatta mitään kunniaa vanhemmilleen. Pojalla ei myöskään ollut mitään ihmeellisiä tulevaisuuden haaveita joten ei oikein tiennyt mihin olisi panostanut.
Neljännen kouluvuotensa lopussa tuo kuitenkin alkaa kiinnostua pimeyden voimista kaiken sen salaisuuksien kammio episodin innoittamana ja paneutuu aiheeseeseen syvemmin löytäen ensinmäistä kertaa kouluaikanaan tiensä kirjastoon. Danielia alkaa muutenkin kiinnostamaan tietyt aineet ja aihealueet.
Viimeiset kolme vuottaan Tylypahkassa Daniel suorittaakin melko hyvin ja opintoihinsa keskittyen mikä tuottaakin vanhemmille pitkästä aikaa edes jotakin iloa. Ehkä pojasta vielä jotain voisikin tulla. Danielin päätös kuitenkin viimeisen kuoluvuotensa loputtua liittyä kuolonsyöjiin tulee vanhemmille hyvin suurena järkytyksenä. Kuolonsyöjiin liittyminen oli pojalle ollut aluksi vain mukava päiväuni.. jos vaikka kävisi niin, että Voldemort vielä palaisi ja kun lopulta kun tieto Voldemortin paluusta oli varma, oli Daniel jo päätöksensä tehnyt. Hänestä tulisi kuolonsyöjä ...

Muuta turhaa tietoa:
* Pärjää hyvin taikajuomissa ja pimeyden voimilta suojautimessa, mutta ei niissäkään erinomaisesti.
* Nukkuminen on kivaa, erityisesti tunneilla.
* Jos tuosta ei olisi tullut kuolonsyöjää olisi Daniel varmasti yrittänyt ammatti huispaajan uraa
* Poika osaa halutessaan olla oikea herrasmies.
* Pitää kissoista