Rabastan Lestrange

Ulkonäkö:

Rabastan on ulkomuodoltaan luikku ja pitkä mistä voisikin oitis olettaa miehen olevan heikko, mutta sitä tuo ei ole. Miehen kieroutunut mieli ja raivo hoitavat kyllä, ettei kenellekkään jää epäselväksi olla arvostelematta ulkonäön perusteella. Silmät tuolla ovat siniset ja hiukset vaaleat hieman kiharat. Ja aina sotkussa. Tuo ei ole pukeutumisessaan tai ulkonäkönsä suhteen kovin tarkka, mutta silti jotenkin aina onnistuu olemaan niin huoliteltu.. ja muistuttamaan muita miten onkaan säilytynyt niin komeana ja nuorekkaana vaikka istui Azkabanissa vuosia. Kaapuja Rabastan pitää päällään harvemmin, mutta eivät nekään ole vieras näky tuon päällä. Mieluiten tuo kuitenkin pukeutuu vain mustaan kauluspaitaan ja mustiin housuihin eikä Raban päällä yleensä mitään sen värikkäämpää näekkään.


Luonne:
Voit rauhassa maata kuoleman kielissäsi Rabastanin jalkojen juurissa, eikä tuo ole silti kiinnostunut olemassa olostasi.

Rabastanin luonne on hyvin kaksi jakoinen. Koskaan ei oikein tiedä onko tuo hyvällä vaiko huonolla tuulella, koska mies kätkee niin hyvin tunne sekamelskan sisälleen. Ulospäin tuo saattaa antaa kuvan viileästä ja harkitsevästä miehestä - jota tuo tietysti myöskin on kylmähermoisen murhaajan lisäksi - vaikka oikeasti tuon tekisi mieli vain räjäyttää jotakin palasiksi. Miehelle ei kuitenkaan tuota ongelmia näyttää todellista hullua minäänsä silloin kun tuo sen kokee aiheelliseeksi. Rabastanilla on kovin lyhyt pinna ja ellei ärsyke ensimmäisitä varoitus merkeistä ymmärrä lopettaa on turha odottaa tuon vain astelevan pois paikalta ja ohittavansa asian turhan päiväisenä kiusana, eihei tuo kyllä tekee silloin selväksi mitä oikein ajattelee.

Vaikka mies nauttiikin kiduttamisesta ja tappamisesta tuo on silti hyvin pohdiskeleva ja älykäskin kaveri. Enemmän mies nauttii saadessaan hoidettavakseen hommia jossa saa käyttää myös hiukan älliään eikä pelkästään hullua voimaa ja kiduttamista. Rabastan on myös hyvä esittämään ja on valmis menemään hyvinkin pitkälle saamissaan tehtävissä vain jotta saisi kuulla tehneensä hyvää työtä.

Kiduttajan maineestaan huolimatta Rabastan osaa ottaa rennosti. Aina ei tarvitse olla kovanaama. Suurimman osan ajastaan mies onkin hyvin rauhallinen.. typerine letkautuksineen ja antaa todellisen minänsä ilmi vasta toiminnan tuoksinnassa. Rabastan saattaakin siis kuolonsyöjä kavereidensa rinnalla vaikuttaa hyvin omituiselta kuolonsyöjäksi ellei tuon kanssa ole päässyt murhatöihin.


Menneisyys:

Rabastan syntyi noin 9 vuotta veljensä Rodolphuksen jälkeen puhdasveriseen perheeseen Länsi-Englannissa, Coleford nimisessä kyläss. Vaikka kuopus olikin ei Rabastan saanut minkään laista erikois kohtelua niin kuin vanhemmat yleensä nuorimmaiselleen antavat vaan poika kasvatettiin samassa kurissa ja nuhteessa kuin veljensäkkin oppien nopeasti tavoille. Pitämään kielensä kurissa ja vihaamaan jästisyntyisiä. Rabastan jo nuoresta pitäen piti veljeään esikuvanaan ja parhaana kaverinaan varsinkin painikaverina vaikka nuorempana ja veljeään pienempänä olo helposti alakynnessä. Rabastan oli lapsuudessaan hyvin energinen ja iloinen poika joka vain halusi olla kuin isoveljensä. Mitä tuon vanhempiin tulee niin pojalla ei koskaan ollut kovin hyvä suhde isäänsä jota tuo kuitenkin kovasti kunnioitti, mutta isällä ei tuntunut olevan sen suurempia odotuksia nuorempaa veljestä kohtaan. Äidistä siis muodostuikin veljen lisäksi Rabastanille tärkeä hahmo.

Tylypahkassa tuo lajiteltiin luihuiseen niin kuin koko perhe siihen asti eikä koulussa ollut enää tietoakaan siitä ennen niin iloisesta pojasta. Tieto veljen liittymisesta kuolonsyöjiin ja oma vielä edessä oleva koulutus joka väkisinkin piti veljeensä kiintyneen pojan erossa sai tuon ärsyyntymään ja inhoamaan koko kouluun menoa. Kuitenkin kaikesta alku inhosta koulua kohtaan tuo menestyi opinnoissaan hyvin, älyä kun pojalta löytyi ja rutkasti aikaa opiskella. Rabastania eivät niin kiinnostaneet vierailut tylyahoon ja kikattelvat tytöt ja vaikka olisikin teini-ikäinen poika oli tylypahkan ensinmäisinä vuosina sulkeutunut omaan maailmaansa ja avoimesta villistä lapsesta oli jäljellä vain ujo ja vihainen nuorukainen.

Rabastan ei koskaan jakanut omia ajatuksiaan muiden kanssa ei edes myöhempinä vuosina kun alkoi koulussa tehdä tuttavuutta muiden kanssa jotka jakoivat saman ajatusmaailman. Poika kuitenkin oli nopeasti mukana muiden poikien tempauksissa eikä nerokkaalta nuorukaiselta niitä omiakaan puuttunut! Rabastan opittiinkin tuntemaan koulussa pöllön kiusaajan tuon onnistuttua häiritsemään muiden oppilaiden postin kulkua ja kiusaamaan noiden lemmikkejä. Nuorukaisen nerokkain saavutus olikin se, että tuo eräänä aamuna loihti päivän profeettaa kuskaavan pöllön sulat tippumaan eikä pöllö raukka tietenkään ilman sulkiaan pärjännyt vaan päätyi kynittynä rämähtämään omistajansa nenän eteen.

Jo ennen valmistumistaan tylypahkasta oli Rabastan varma, että seuraisi veljensä jalan jäljissä ja liittyisi kuolonsyöjiin. Nuoremman veljen tulevaisuuden suunnitelmat perheessä otettiin hyvin ristiriitaisesti. Isä osoitti ensinmäistä kertaa olevansa ylpeä tuon päätöksistä, mutta äiti olisi halunnut tuon vielä miettivän koska ei halunnut pojalleen sattuvan mitään. Äidin huoli ei kuitenkaan saanut Rabastania muuttamaan mieltään. Vaikka Rabastan oli odottanut seuraavansa veljeään vain koska veli oli hänelle tärkeämpi kuin mikään huomasi nuorukainen nopeasti, että se ei ollut ainut syy. Kuolonsyöjänä tuo pääsi vihdoin purkamaan sitä sisällään olevaa vihaavaa johonkin ja ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden Rabastan koki jonkinlaista onnea.

Ensinmäisen velho sodan aikaan Rabastan veljensä kanssa kapusi nopeasti Lordi Voldemortin uskollisimmiksi kuolonsyöjiksi yhdessä Bellatrixin kanssa ,joka oli naitettu hänen veljelleen Rodolphuksen eikä noiden välillä tuntunut olevan muuta kuin jonkinlaiseen kieroutunut suhde jota Rabastan ei voinut ymmärtää. Eikä tuo myöskään oppinut pitämään naisesta.

Sodan loputtua ja Voldemortin kukistuttua ei Rabastanin uskollisuus lordia kohtaan silti kadonnut. Kuitenkin pian Rabastan yhdessä veljensä, Bellatrixin ja Kyyry juniorin kanssa otettiin kiinni syytettyinä Voldemortin tukemisesta ja Frank ja Alice Longbottomin kiduttamisesta. Rabastanin on kuitenkin myöhemmin todennut , että oli mukana vain koska kukaan ei sano ei Bellatrixille, mutta nuorena sällinä moisesta kidutus sessiosta oli mukava jäädä muiden mieleen. Nelikko saikin passituksen loppuiäkseen Azkabaniin.

1996 Rabastan pakaenee muiden kuolonsyöjien mukana Azkabanista.