Rikos ja rangaistus

Kun Jacob kysyi listassa olevista nimistä, Wally totesi näiden olevan niin jästejä, kuin noitiakin. Kyllä Wallacen kasvot punehtuivat jonkin verran, kun toinen ihmetteli, miksi kaikki listassa olevat, olivat vain naisia.
"Niin tuota. Olen kaikkien heidän kanssa ollut suhteessa", Wally sanoi takellellen ja punasteli tulen palavasti. Hän tiesi, ettei hänen elämänlaatunsa ollut paras esimerkki tytölle, mutta ainakin hän yritti opettaa tuota olemaan rehellinen ja kunniallinen kansalainen.

Giana alkoi venytellä itseään ja kiehnäsi poskeaan Wallacen poskea vasten, mutta jatkoi uinumistaan. "Kohta hän herää", Wally mainitsi, mutta Giana lopetti venyttelemisen ja tuhisi vielä hyvän aikaa isänsä sylissä. "Hän venyttelee vielä pari kertaa", sen sanottuaan, tyttö venytteli toisen kerran, muttei avannut silmiään. "Tiedän ettei esimerkkini ole lapselle mikään paras, mutta ainakin annan Gianalle kaiken sen rakkauden, mikä sydämestäni tulvii ja yritän kasvattaa hänestä rehellistä ja kunniallista kansalaista", Wally sanoi vakavalla äänellä ja silloin Giana venytteli kolmannen kerran. "Minä yritän iskä", Giana mutisi ja raotti silmiään, mutta sulki ne uudestaan, kunnes hetken päästä avasi ne kunnolla. Giana ei kuitenkaan liikkunut muuten, nojasi vain isänsä olkaa vasten tyytyväisenä ja rentona.

”Niin...” Jacob totesi pohtivana, kuunneltuaan miehen selvitystä, eikä - itsekin pienen tytön isänä - edes yrittänyt käsittää miten kukaan hankki suuren määrän ex-naisystäviä vielä tyttären saatuaan. Kysehän ei silloin ollut vain parisuhde-esimerkin asettamisesta vaan tytön naiskuvan kehittymisestä. Asian moraalinen puoli tuossa suhteessa ja syvemmät psykologiset vaikutukset eivät kuitenkaan olleet hänen asiansa puuttua. Joten hetken kulmat kurtussa pohdittuaan hän keskittyi paljastuneen seikan osuuteen muissa merkeissä.

Hän kävi mielessään läpi ja yhdisti asiaan liittyvät tiedonpalaset. Wally ilmeisesti oli sitä mieltä että tyttö tarvitsi valvontaa yksin liikkuessaan, eikä hän eri mieltä ollut ottaen huomioon Iskunkiertokuja-tarinan. Nämä olivat siis miehen tuttavia elämän varrelta, joita Giana ei varsinaisesti tuntenut ja siten tietenkin sama toisin päin, ja jotka tarkkailivat tytön askelia kaukaa tämän liikkuessa yksin kaupungilla. Asetelma jo sinänsä oli outo, mutta se että nämä tuttavat olivat tämän isän ex-naisystäiä, teki siitä lisäksi todella karmivaa.
Jacob rykäisi selvittääkseen kurkkuaan, tietämättä mistä olisi parasta aloittaa.
”Teillä pitäisi olla kymmeniä tuhansia ex-naisystäviä jotta tällaisesta järjestelystä olisi mitään hyötyä sillä tyttö vaikuttaa vaeltavan Lontoossa melkolailla vapaasti,” hän aloitti ja käveli rauhallisesti lista toisessa kädessään takaisin keittiön pöydän luo ja istui takaisin sen ääreen.
”Se ei tietenkään olisi mahdollista, ” hän puhui rauhallisesti, vakava katseensa heräilevässä Gianassa. ”En kuitenkaan voi olla ihmettelemättä, jos tytön hyvinvointi on teille tärkeää, miksi valitsitte tällaisen järjestelyn tavallisen lapsenvahdin palkkaamisen sijaan? En usko että tämä on ollut mitenkään hyväksi tytön psyykkeelle, kun ei ole voinut tietää kuka, missä ja milloin häntä tarkkailee,” hän tiedusteli siirtäen katseensa Wallyyn. Oikeastaan tämä oli luokiteltavissa tunne-elämän pahoinpitelyksi. Lastensuojelulaki tosin ei yltänyt siihen asti, vaan tuolla alueella vaati vain että lapsen perustavanlaatuiset tunnetarpeet täytettiin. Vaikka sanat olivatkin jokseenkin tuomitsevat, hänen äänensävynsä oli enimmäkseen hämmentynyt. Tämän vierailun aikana alusta asti Wally oli antanut itsestään vanhempana niin ristiriitaisia merkkejä ettei hän oikein tiennyt millainen kokonaiskuva tästä pitäisi rakentua.

//Heihoi, jospa sitä saisin tänään jo vastausta aikaan, kun oon tuulettanu aivoja helteessä XD//

Giana nojasi hiiren hiljaan isänsä olkaa vasten ja kuunteli, kun Hunterin isä jutteli isän kanssa ja esitti kysymyksiä.
Kun Jacob kysyi lapsenvahti järjestelystä, että miksi juuri eksät olivat lastenvahteina ja miten heitä saattoi olla niin monta, silloin Gianakin havahtui isänsä sylistä ja kysyi: "Niin, miksi?" Tyttö katsoi avoimesti isäänsä silmiin, heillä kun oli avoin viestintäyhteys keskenään. Yleensä.
"Miksei vain Clarisse?" tyttö kysyi isältään. "Katsohan sinähän tiedät miten Clarissen kanssa ollaan sovittu nuo lapsenvahtihommat", Wally sanoi takellellen, hän tarkoitti sitä, että Clarisse hoiti pääasiassa täydenkuun yöt ja toisinaan ilta- ja yövuorot.

Kun Jacob kysyi, miksei Wally käyttänyt tavallista lapsenvahtia, mies löi kädellä otsaansa. Hän katsoi vuoroin Gianan silmiin ja siirsi katseensa Jacobiin. "Koska minä yksinkertaisesti, en tullut sitä ajatelleeksikaan", Wally sanoi ja hän todella tarkoitti sanojaan. "En minä vain tajunnut, että se olisi paras ratkaisu. Ei se tullut mieleenikään missään vaiheessa. Työasiat painavat päälle ja kaiken vapaa-aikani yritän itse olla tytön kanssa, joten en minä tullut ajatelleeksikaan lapsenvahti järjestelyni huonoutta", mies sanoi ja hieroi ohimoitaan.
"Mutta isä, kyllä mä pärjään kaupungilla", Giana vakuutti isälleen ja kiersi kätensä tuon kaulan ympärille.

Wally katsoi tytärtään ja kysyi: "Siihen liittyen, kerropas nyt tarkemmin, miksi sinä et halua että ilmoitus tehdään?" Giana punastuija selitti: "Kun minä pyörryin päivällä, siellä Hunterin kummien luona ja Hunter pitää minua nyt ihan mamerona." Wally katsoi tytärtään ja sanoi: "Tuo selitys ei ollut se, mitä minä haen, tiedät sen itsekin ja näen sen silmistäsi." Giana laski katseensa, mutta isän katse oli taas onnistunut vangitsemaan sen. "No kun me nähtiin se nainen ja poika metrossa, kun oltiin menossa sinne kummeille. Hunter sanoi, että heti kun metro pysähtyy, mun täytyy juosta ulos niin nopeesti ku ovet aukee ja Hunter meni sanomaan jotain sille pojalle ja sitten minä jo juoksin metrosta ulos. Älkää kysykö minulta mitä se sanoi, minä en kuullut sitä mitä Hunter kuiskasi sille pojalle, mutta se nainen alkoi huutaa kovaa ja me juostiin. Sitten se Hunterin äiti tuli siihen ja ilmiinnytti meidät sinne kummien lähelle", tyttö selitti apeana.
"Mutta älkää rankaisko Hunteria tämän takia, minähän se olin joka pyörryin", tyttö sipisi hiljaa.

Jacobista alkoi vaikuttaa ettei mies valehdellut yhtään mistään, mikä oli sinänsä hyvä, mutta kylläpä psykologi takuulla mieltäisi niin tyttären kuin isänkin varsin mielenkiintoisena tapauksena...Hän jätti lapsenvahtijärjestelyn aiheen taas sivuun, kun aihe kulkeutui syyhyn miksi Giana ei tahtonut tehdä rikosilmoitusta.
Jacob tarkkaili tytön olemusta ja yritti yhdistellä pisteitä tämän kertomuksen ja Carrieltä puhelimessa kuulemansa vähäisen tiedon välillä. Lopulta tyttö tuntui höpisevän sekavia, sillä kyseinen pyörtyminenhän ei liittynyt puhuttuun asiaan millään tavalla. Pyynnöstä kävi kyllä mielessä olivatkohan nämä sitten katsoneet jotain kiellettyä kauhuelokuvaa, mutta se ei juuri nyt ollut tärkeää.
"Jos olen nyt käsittänyt oikein, Hunter kuiskasi pojalle jotain minkä hän uskoo tuovan ongelmia jos sinä teet rikosilmoituksen sen pojan äidistä," Jacob sanoi hämmentynyt, huolestunut ja pohtiva katseensa Gianassa. "Ja sinä et tiedä mitä hän sanoi, lupasit vain jättää ilmoittamatta."
Hän piti muutaman sekunin tauon selkeyttääkseen kuvan mielessään - sanotun asian täytyi olla jotain suurta ja Gianankin perheelle ongelmia aiheuttavaa jos tuollainen lupaus oli pitänyt pyytää - hän huokaisi rasittuneena ja jatkoi sitten tyynesti mutta yhä hämmentyneen huolestuneena.
"Palan kyllä halusta tietää mitä ihmettä se poika oikein ajatteli saatika sanoi sillä ei hän tahallaan estäisi rikoksen ilmoittamisia. Mutta kyselen tästä siis häneltä itseltään. Älä sinä suotta Hunterista huoli - jos mikään rangaistus on paikallaan, se tulee olemaan reilu..."
Hän henkäisi taas ja jatkoi tyynellä varmuudella.
"Ja sinä voit rikkoa lupauksesi, ei hän siitä suutu. Sillä mitä ikinä hän sanoikaan, jos hän tosiaan kuiskasi sen, sillä ei ole todistajia eikä sitä siis voi käyttää ketään vastaan."
Hän vilkaisi merkitsevästi Wallyyn sillä olisi sopiva väli selvittää mistä tytön ajatusmaailmassa oli kyse, ja nojautui sitten itse hieman eteenpäin pöydän äärellä, pidellen yhä nimilistaa kädessään muttei kiinnittänyt siihen mitään huomiota.
"Sinun todella olisi hyvä tehdä rikosilmoitus, niin itsesi kuin muidenkin lasten vuoksi," hän totesi vakava ja lempeän kannustava katse Gianassa. Ei voinut olla sille pojallekaan hyväksi katsella kun oma äiti pahoinpiteli vieraita lapsia. Mutta ennen kaikkea, Gianan oli välitettävä omista oikeuksistaan ja uskallettava puolustaa niitä.
"Mutta sinä olit haluton ilmoittamaan jo paljon aiemmin, joten joudun siis kysymään uudestaan asemalla esittämistäsi perusteluista. Sanoit että et pidä sen naisen tekoa niin isona juttuna että siitä pitäisi ilmoittaa, etkä vaikuttanut juuri lainkaan luottavan ilmoittamisen hyötyyn ylipäätään. Mikä saa sinut ajattelemaan näin?"

Giana tarkkaili isänsä sylistä tilannetta ja keskustelua.

Kun Jacob alkoi taas puhua rikosilmoituksesta, yhtyi Wallace-isäkin siihen. "Minäkin olen sitä mieltä, että rikosilmoitus olisi syytä tehdä. Mietis nyt pikku-kulta. Jos se nainen löi sinua, niin mikään ei ole sillä esteenä, etteikö se löis muitakin lapsia", Wally totesi vakavalla äänellä, kun Jacob kysyi, miksi Giana oli jo aikaisemmin sitä mieltä ettei tekisi rikosilmoitusta siitä, huokaisi Giana syvään ja katsoi vuorotellen isäänsä ja tuota poliisia.
"No kai se sit on pakko kertoo", tyttö sanoi lopulta.

Giana katsoi hetken pöytään ja hypisteli isänsä hihaa, kun yritti koota ajatuksiaan. Wally katsoi tytärtään rauhallisena, kun tuo alkoi selittää: "No se pahuksen kirppislätsä. Se lensi mun päästä, kun olin keinussa. Hunter ehti napata sen ja pistää sinne pikaliimaa. Kun mä sain hypättyä keinusta, mä lähin ettimään sitä mun lätsää. No se naisen poika Hans-Peter oli löytäny ja vetäny sen päähänsä. Mä menin pyytämään nätisti siltä mun lätsää takas, mutta se ei suostunut. Sit tuli sen äiti ja käski ottamaan sen 'kauhean rällän' päästä pois, mutta sepäs ei lähtenytkään, kun Hunter oli pistänyt siihen liimaa. No sitten se jätkä alkoi syyttää mua, että mä oisin sotkenu oman lakkini. No siinä sivussa tulin maininneeksi, että se hattu muka maksoi 15 puntaa."
"Se maksoi vain 2 puntaa", Wally totesi väliin.

"Niinno ku mä aloin sitten testaamaan osaisinko mä näytellä", Giana selitti ummet ja lammet miten se koko hattushow meni. "Sitten minä sain siltä vielä sen 5 puntaa lisää ja mä vähän luulen, että se taisi olla sit lopulta mun kohdalta lupaus, että ku mä sain siltä ne 20 puntaa, että mä en voi tehdä sitä rikosilmotusta, koska mä itsekin kiristin sitä muijaa", Giana sanoi naama punaisena. "Mutta mä lupaan, etten mä enää ikinä näyttele leikkipuistossa", Giana lisäsi nopeasti.

Tämän tarinanhan Giana oli jo aiemmin kertonut, joskin yksityiskohdat ja taphtumien kulku tuntuivat muuttuneen tällä kertomalla jonkin verran. Mutta eipä sillä niin väliä ollut sillä mikään ei oikeuttanut sitä naista lyömään toisen lasta, ja vain siitä oli nyt kyse. Jacob oletti toistetun tarinan johtavan tällä kertaa johonkin mikä vastaisi hänen kysymykseensä, ja niin kävikin, ainakin osittain.
Vieläkään tyttö ei vastannut miksi tämä ajatteli ettei vieraan lyömäksi tuleminen ollut iso juttu, tai ainakin tämä oli vaikuttanut täysin vilpittömältä sen sanoessaan ellei sitten ollut taas näytellyt. Oli miten oli, tuolla lapsella ei ollut kaikki kohdallaan eikä tuosta seikasta nyt ilmeisesti saisi enempää irti tällä erää. Edistystä kuitenkin oli että saatiin uskottava ja omalla tavallaan parempaan suuntaan osoittava syy tytön haluttomuuteen tehdä ilmoitusta.
Jacob rykäisi selvittääksen kurkkuaan ja mietti miten asettelisi sanansa.
"Omistamansa tavaran jälleenmyynti kalliimmalla mitä sen osti, ei ole rikos, kuten varmasti tiedättekin," hän sanoi.
"Ja mitä siihen vitosen vaatimukseen tulee...Tässä tapauksessa sinulla oli hyväksyttävä peruste vaatimukseesi ja kyseinen uhkaus oli asiallinen keino vahvistaa sitä. Joten lain silmissä tekosi oli oikeutettu - typerä, mutta ei laiton. Se siis ei estä sinua. Virallisesti hän ei ole hyvittänyt rikostaan eli sinulla on myös täysi oikeus tehdä rikosilmoitus. On myös hyvin epätodennäköistä että hän yrittäisi käyttää tuota millään tavalla hyödykseen, ei nimittäin tekisi hyvää hänen uskottavuudelleen väittää että viisi puntaa riittää korvaukseksi lapsen pahoinpitelystä tai ettei sitäkään tarvitsisi. Samasta syystä edelleen toivon että teet sen ilmoituksen, sen naisen ei pitäisi jäädä moiseen uskoon."

Giana istui isänsä sylissä kuunnellen Jacobin vakuuttelua. Wally myönteli välillä poliisimiehen sanoja tyttärelleen.
"Miksi ajattelit, ettei se isku ollut iso juttu? Se on aina iso juttu kun lasta lyö, varsinkin kun vierasta lasta lyö", Wally selitti.
"No minä en pitänyt sitä siksi isona juttuna kun sain siltä rahaa", Giana purskahti lopulta itkuun.

Wally silitteli ja keinutti tytärtään sylissään. "Voi sinua, pikku harakka", Wally lohdutti tytärtään ja pyyhki tuon silmistä kyyneleet. Hän tarttui tyttärensä poskiin ja katsoi tuota rakastavasti silmiin. "Me voidaan siitä huolimatta tehdä rikosilmoitus. Se nainen tarvitsee oikaisua teolleen ja me voidaan oikaista häntä rikosilmoituksella. Vai mitä harakka?" Wally puhui tytölleen rauhoittelevasti.
"Mutta jos se suuttuu, kun se antoi mulle jo 20 puntaa", Giana mutisi itkuisella äänellään.
"No sitten se nainen on erittäin tyhmä. Hän on tehnyt rikoksen ja rikos täytyy sovittaa", Wally selitti tyttärelleen.

"Lupaatko isi, ettei se sitten suutu minulle ja lyö uudestaan?" Giana kysyi lopulta hiljaa.
"Varmasti lupaan. Se nainen, ei tule koskaan pääsemään kosketusetäisyydelle kanssasi. Puhun ennen töihin lähtöä Clarissen kanssa. Hän voi aloittaa sopivien lastenvahtien kartoittamista. O.kei?" Wally vakuutti tyttärelleen. "Eikö Clarisse voisi olla se vaki lastenhoitaja, kun on aina silloinkin", tyttö kysyi, hän tarkoitti täydenkuun öitä. "Jutellaan siitä sitten Clarissen kanssa, mutta tehdään se rikosilmoitus. Minä haluan, että se nainen saa rangaistuksen. Minun pikku harakkaa ei lyö kukaan. Ei kukaan", Wally painotti, hän nimittäin ei itsekään koskaan lyönyt lastaan.
Giana kiersi kätensä isänsä kaulan ympäri ja mutisi: "Tehdään sitten."

Aluksi perustelu kuulosti hurjalta tulkinnanvaraisuutensa ensivaikutelmassa, mutta hetken kuluttua se osoittautuikin täysin järjelliseksi perusteluksi. Myötätunto Gianaa kohtaan syveni entisestään, nyt kun tyttö alkoi, ensimmäistä kertaa koko selvityksen aikana, osoittaa normaalia lapsen psykologiaa puistossa kärsimänsä vääryyden aiheuttamien tunteiden suhteen. Toisaalta, tämä ei ollut vaikuttanut asemalla tippaakaan pelokkaalta sanoessaan ettei pitänyt asiaa isona juttuna, mutta toisaalta olisihan tämä voinut olla jonkinlaisessa shokissa vielä silloin.
Jacob jättäytyi keskustelusta sivuun, antaen isän ja tyttären puida tilannetta keskenään aivan rauhassa, mutta tarkkaili ja kuunteli aktiivisesti.
"Hienoa," hän totesi kannustavaan sävyyn. "Voitte tehdä sen millä tahansa asemalla. Suosittelen että teette sen jo tänään tai huomenna, koska tuosta mustelmasta pitää ottaa kuvia todisteeksi."
Hänen ajatuksensa palasivat kaksikon juuri neuvottelemaan lapsenvahtijärjestelyyn ja siten huomionsa takaisin kädessään pitelemäänsä nimilistaan.
"Miten hyvin te tunnette nämä exänene? Ja oletteko te tosiaan olleet hyvissä väleissä näiden kaikkien kanssa?"

Vihdoinkin Giana antoi selityksen, joka oli oikeastaan lapsen järkeilyksi nappisuoritus, sillä lapsihan Giana oli, joten tämä käytti lapsen päättelykykyä. Wally kuitenkin vakuutti pikku harakalleen, että heidän pitäisi tehdä rikosilmoitus. "Mennään jo tänään tuohon lähellä olevalle poliisiasemalle", Wally osoitti sanansa sekä tytölle, että Jacobille.

"Tunnen miltei kaikki exäni hyvin, listalla on vain luotettavia ystäviä, joiden kanssa olemme pitäneet yhteyttä myös suhteen jälkeen", Wally sanoi punastellen. "Listalla on myös kusipäitä", Giana ilmoitti napakasti. "Giana! Pois tuollainen kielenkäyttö!" Wally korotti ääntään hieman. "Mutta kun ne on", tyttö mutisi.
"Giana tarkoittaa sitä, että listalla on mukana pari sellaista henkilöä, jotka yrittivät olla äitejä tytölle", Wally selitti ja katsoi Jacobia.
"Mutta minä en halua äitejä. Minulla on iskä ja iskä riittää minulle hyvin", Giana sanoi ja moiskautti suukon isänsä poskelle.

"Kunniallisen naisen malleja tyttö on toki saanut myös", Wally vakuutti. "Clarisse on mun paraskaveri", Giana töksäytti ja lisäsi: "Sitten Filip-setä ja Hetty-täti ne on oikeestaan parhaimmista parhaat. Iskä saanko mä mennä niille yökylään tänään, jos niille sopii?"
Giana rakasti suunnattomasti Filip-setää ja Hetty-tätiä, olivathan nämä hänen "kummejaan", vaikkei Gianaa oltu kastettu kirkossa.
"No minä en näe siihen mitään estettä, mutta soita olohuoneesta heille", Wally sanoi ja kun tyttö poistui puhelimen kanssa olohuoneeseen, Wally valaisi Jacobille: "Filip on paras ystäväni ollut jo Tylypahkan aikoihin, Hetty on hänen vaimonsa ja me olemme sopineet, että mikäli minulle sattuu jotain, etten voi Gianasta huolehtia, niin he ottavat tytön luokseen. Filip on unhoituttaja ja Hetty on jästiammatissa. "

"Mutta mitä listassa oleviin naisiin tulee, olen tuntenut heidät useamman vuoden ajan, jokaisen ja olen varma, että heihin voi luottaa, tosin olen kyllä ajatellut aika typerästi, kun en älynnyt ottaa vain yhtä tai kahta vakio lastenhoitajaa", Wally moitti itseään ja otti hanasta kylmää vettä.
Pian kohta Giana tuli takaisin ja otti mehulasinsa. "Filip-setä sanoi, että voin tulla niille yöksi", Giana sanoi hymyillen ja joi mehulasin tyhjäksi. "Mä meen pakkaamaan pyjaman mukaan", tyttö totesi ja juoksi yläkertaan.
Wally hymyili lempeästi pikku harakalleen. Miten kovasti hänen sydämessään lämmitti tuo pikku tyttö, joka yllättäen oli tullut hänen elämäänsä tallustelemaan.

Jacob kuunteli ja tarkkaili arvioiden. Niin paljon kuin hän toivoikin, että Wallyn väite näiden naisten suhteen olisi totta, hänestä se tuntui mahdottomalta olla noin hyvä tilanne muualla kuin tuon miehen omassa päässä.

Jo itsessään se tosiseikka että miehellä ylipäätään oli kymmeniä exiä, kertoi aivan päinvastaista tämän sitoutumiskyvystä ja kiinnostuksesta syvällisiin suhteisiin.
Ttämä mies ei edes ollut niin vanha että olisi voinut olla monien kymmenien naisten kanssa niin vakavassa ja pitkäaikaisessa suhteessa, että olisi ehtinyt oppia tuntemaan jokaisen hyvin.
Tai jos juuri ja juuri olikin, oli kuitenkin ylipäätään outoa jos kaikki nämä naiset todella olisivat suhteen aikana hyväksyneet sen että mies pysyi läheisissä väleissä edeltävien exiensä kanssa. Etenkin jos suhde oli vakava. Tai että moisessa kuviossa jokainen suhde olisi päättynyt ylimpään ystävyyteen naisten puolelta - varsinkin kun kymmeniiien joukkoon mahtui yhtä monta enemmän tai vähemmän erilaista persoonaa ja elämäntarinaa.
Ja kuinka Wally jaksoi saatika ehti sosialisoida kymmenien exien kanssa niin tiiviisti että pysyi perillä näiden elämänmuutoksissa, kun on itse yksinhuoltaja ja vuorotyöammatissa? Varsinkin kun, kuten Wally oli itse asian muotoillut, työt painoivat päälle ja tämä pyrki viettämään kaiken vapaa-aikansa itse tytön kanssa.
Ja sitten vielä se, että mikä ihme sai nämä naiset – aikuiset ihmiset – suostumaan tällaiseen järjestelyyn? Olihan niilläkin työelämä, ehkä oma perhe-elämä, ja vapaa-ajan vietteitä joten luulisi tällaisen järjestelyn olevan heille hankalaa...ja ylipäätään näiden ajattelevan että joko tyttö tarvitsi asialista valvontaa tai sitten ei lainkaan. Ja luulisi edes jonkun niistä joskus nostaneen tavallisen lapsenvahdin vaihtoehdon esille, mutta ilmeisesti ei ollut.
Ja lopuksi, ei miljoonakaupungin vilinässä kukaan yhtä pientä lasta pysty valvomaan ellei ole kirjaimellisesti tämän mukana. Ja tällaisessa järjestelyssä näillä naisilla ei ollut mitään sitovaa velvollisuutta valvoa tyttöä sitäkään vähää mitä ylipäätään kykenisivätkään.

Ei, Wallyn väite nykyisestä suhteestaan näin moneen exäänsä ja näiden hyvin tuntemisesta ei tosiaankaan tuntunut kovin uskottavalta. Ilman syvempää tutkimusta ei kuitenkaan voinut varmuudella sanoa kuinka lähellä totuutta tämän näkemys oli.
Hänestä kuitenkin vaikutti siltä että Wallyn psykologia oli niin kummallista, ettei tämä tietoisesti ollut asettanut tytärtään vaaraan näiden naisten suhteen, joten lakia tämä ei välttämättä ollut rikkonut. Mutta asianlaita oli tässä vaiheessa kyseenalainen, rajatapaus. No, hänen selvitettäväkseen asia ei tätä vierailua pidemälle kuuluisi.
Hän otti taikasauvansa rauhallisesti esiin, ja teki listasta kopion, pohtien ankarasti kannattaisiko lastensuojeluviranomaisille tehdä raportti ja jos niin millainen.
Ei oikeastaan ollut enää syytä epäillä että tyttö olisi säännöllisen pahoinpitelyn uhri, eikä vaikuttanut siltä että tämä olisi mitenkään tekemisissä alkoholin tai huumeiden kanssa.
Mutta tuo ex-naisystävien lapsenvahtikuvio oli tosiaankin lukuisilla tavoilla karmiva ja outo, ja Wallyn väitteet sen suhteen hyvin epärealistisen tuntuiset. Lastensuojelussa oltaisiin taatusti samaa mieltä, mutta edelleenkin koska päihteistä tytön elämässä ei ollut näyttöä, nämä eivät välttämättä lähtisi asiaa tutkimaan. Hänellä olisi kuitenkin jo tarpeeksi faktapohjaa ja todisteita ilmoitukseen mikäli asianlaita koskaan muuttuisi siihen suuntaan tai sattuisi jotain muuta uutta vakavaa.
Rakkaus isän ja tytön välillä vaikutti kuitenkin vahvalta ja aidolta, isällä nyt vain ilmeisesti oli poikkeuksellisesti toimiva ajatuksenjuoksu.
Siitä kirkuvana esimerkkinä oli myös se ketun tappaminen lapsen seurassa tai edessä...Se toi oikeastaan moraalisen velvollisuuden ilmoittaa lastensuojeluun, varsinkin yhdistettynä tuohon lapsenvahtikuvioon, mutta ei hän voisi. Se riskeeraisi yksityiskohtia muunnellenkin Hunterin salaisuuden ja tulevaisuuden, eikä kukaan tai mikään mennyt oman lapsen edelle. Sitä paitsi kettutapauksesta ei ollut edes todisteita. No, onneksi Wally kuitenkin vaikutti hyväntahtoiselta ja viimeistään osoitettaessa virheensä tajuavalta ja todennäköisesti tämän vierailun jälkeen ryhdistäytyisi mikä ikinä ongelmansa sitten olikaan, eli Gianankaan hyvinvoinnin kohenemisen puolesta ei varmaan tarvitsisi huolestua. Voisi siis olla parasta tässä vaiheessa antaa asioiden edetä omalla painollaan.

Jacob odotti vielä että Giana poistui omiin puuhiinsa, pakkaamaan yökyläilyä varten, ja esitti sitten asiansa.
”Hyvä on, eiköhän tämä riitä. Minun on kuitenkin otettava tämä listan kopio mukaani,” hän totesi henkäisten syvään ja väsyneen oloisena, nojautui tuolinsa selkänojaan, nimilistan kopio kädessään ja sitä pinnallisesti silmäillen. ”En ehkä ymmärrä kaikkia valintojanne, mutta näin kyllä, että rakastatte tytärtänne syvästi – ja toisinpäin,” hän sanoi, avoin ja varma katseensa Wallyn silmissä.
”Enkä tietenkään halua nähdä onnellisen perheen hajoavan tai kärsivän. Mutta tämän järjestelyn,” hän jatkoi nostaen nimilistaa kädessään, ”on tosiaan parasta jäädä historiaan tästä päivästä eteenpäin. Lopullisesti. Tämä on nimittäin saattanut olla paljon huonompi järjestely kuin ajattelettekaan, ja saattaisi hyvin helposti kallistua Gianalle vaaralliseksi. Jos tosiaan teette kaikki muutokset mitkä sanoitte tekevänne, mukaanlukien psykologin tai psykiatrin apu, niin kellekään tuskin tulee syytä sosiaaliviranomaisille ilmoittamiseen.”

Tietysti oli se hemmetin kettutapaus. Mutta sitä tässä ei voisi nostaa esiin millään tavalla, tosin ei hän uskonut että mikään selitys riittäisi moista kuittaamaan eikä sitä ainakaan voisi millään hyvittää. Hänestä alkoi tuntua että passiivinen suojelu olisi paras vaihtoehto, eli antaa asian Wallyn osalta olla, mutta katsoa että Hunter ja Freya pysyvät jatkossa kaukana tästä miehestä. Varsinkin Hunter, jonka salaisuuden hän ei ehdoin tahdoin halunnut paljastuvan kenellekään jolle ei ollut pakko, eikä nyt varsinkaan sellaisille joita piti vaarallisella tavalla epätasapainoisina – oli tyyppi sitten muutoin miten harmiton ja hyvää tarkoittava tahansa. Hunter kun oli epätasapainoinen aivan tarpeeksi omasta takaa suden takia. Jacob oli tuota viime täysikuuta ajatellessaan varsin kireän oloinen, mutta eipä hän ollut missään vaiheessa vierailua rentoutunut ollutkaan. Hän huokaisi jälleen syvään, nojasi kyynärpäätä pöytään ja hieroi ohimojaan päänsäryn edellä sillä nämä ajatukset johtivat ikävästi päivän aiempiin tapahtumiin Wappingissä. Kotimatkalla voisi yrittää keksiä jonkin tavan rentoutua ennen kotiin paluuta, jotta sitten jaksaisi tuon kaikkein tärkeimmän asian hoitaa mahdollisimman hyvin. Tänään se olisi kuitenkin parempi selvittää, tai no rouva Williamsin luo voisi kyllä mennä vasta aamulla, mutta muuulta osin. Eipähän sitten roikkuisi koko iltaa ja yötä ikävästi ilmassa.

Olihan se totta, että Wally vietti suurimman osan vapaa-ajastaan Gianan kanssa, mutta hän oli silti saanut puhuttua listassa olevien kanssa säännöllisesti. Toisaalta taas, ei Wally noiden kanssa ihan niin syvällisiä puhellut, kun näillä oli suurimmalla osalla perheet tai ainakin puolisot. Välit olivat kuitenkin ystävälliset ja puhtaasti lastenvahtiasioita, Gianan suhteen. Wallyn ajatusmaailma ei aina iskenyt yks yhteen ”järkevien” aikuisten kanssa, mutta vaikka hän tarkoitti aina hyvää, hän teki valitettavasti usein ylilyöntejä.

Wally, nyt vasta ensikertaa, tajusi, ettei lapsenvahtijärjestely, ollut tarpeeksi turvallinen, vaikka hän sitä olikin sillä hakenut. Mies huokaisi syvään, kun tyttö katosi pakkaamaan. ”Olen ollut idiootti. En tiedä miten mä kuvittelin, että se ois järjellinen lapsenvahtisuunnitelma, mutta kyllä mä nyt tajusin, ettei se oo mikään hyvä. Melkeinpä vaarallinen”, mies sanoi ja laittoi kätensä otsalle.
”Iskä kello on puol seittemä”, Giana huikkasi portailta. ”Ai peeveli!”, Wally huudahti ja komensi tyttöä: ”Laita ittes nyt valmiiksi äkkiä.” Wally kääntyi Jacobia kohden ja sanoi suoraan: ”Anteeksi, mutta jos voisitte lähteä nyt. Mulla alkaa puolen tunnin päästä työt ja haluan ennen sitä käydä siellä poliisiasemalla. Niin mikäs se teidän nimi on ja se työpisteenne? Haluaisin saada sen lapulle vaikka tuohon pöydälle. Minun on haettava työvaatteet ja sitten mentävä sinne poliisiasemalle tytön kanssa ja viedä viellä kummien luo.”

Wally alkoi tohista kiireisenä. ”Iskä hei, mun pyörä ja metroassalle”, tyttö sanoi ja nojasi pöytään. ”Juu. Mä haen sen töiden jälkeen”, isä vastasi tytölleen ja veti takkia niskaan. ”Me lähdetäänkin tästä samalla oven avauksella. Otas Giana reppus, ni mennään”, mies sanoi ja tarttui tytön käteen, mutta hän hoksasi jotain. ”Giana. Olet lomalla, vai mitä?” mies sanoi rauhallisesti. ”Joo-o, niin mä oon”, tyttö vastasi ja nielaisi sillä hän tiesi mitä odottaa. ”Sinä et saa käyttää sauvaasi koulun ulkopuolella”, mies sanoi vakavasti ja ojensi kättään ja vilkaisi Jacobia hymyillen. ”En saakaan”, tyttö huokaisi ja vetäisi sauvan hihastaan ja antoi sen isälleen, joka omalla sauvallaan lähetti tytön sauvan takanreunustalle. ”Mutta nyt mennään”, mies sanoi ja avasi oven vieraalle ja tyttärelleen.

//Mä en keksi enempää terästystä tähän… //

Jacob vilkaisi ihmeissään rannekelloaan, oliko aika tosiaan lentänyt noin nopeasti? Se tosiaan lähestyi puoli seitsemää, ja kun ei tässä mitään selviteltävää enää ollut, oli aika suunnata kotiin päin. Hän oli kuitenkin tässä vaiheessa iltaa aivan liian stressaantunut riskeeratakseen ilmiintymistä kotiin asti, joten hän päätti ottaa metron ja ilmiintyä vasta pääteasemaltaan kotitalolleen.
"Toki, laitan ne lapulle," hän vastasi nyökäten, nousi ylös ja kävi puhelimen vieressä kirjoittamassa nimensä ja oman asemansa tarramuistilapulle ja liimasi sen sitten siihen pöydälle.
Pienen hetken hän joutui vielä odottelemaan että Wally ja Giana saivat kamppeensa kasaan, mutta hän käytti se alakerran pikaiseen katsaukseen, ja kaikki vaikutti olevan sielläkin asiallista.

Häntä hieman hymyilytti innokkaan ekaluokkalaisen ja taikasauvan yhdistelmä, tuttuahan se oli niin kotoa kuin omastakin lapsuudesta. Tosin, hän itse ei niinä vuosina ollut enää aivan yhtä innoissaan kuin useimmat ikätoverinsa. Hän ei ollut mitenkään malttamattomana odottanut kutsua Tylypahkaan - välilä ei oikeastaan välittänyt siitä tippaakaan, koska oli vajonnut synkkään paikkaan moniksi vuosiksi vanhempiensa väkivaltaisen kuoleman ja pikkuveljensä katoamisen myötä. Oli niissäkin vuosissa toki iloisiakin hetkiä ja merkittäviä selviytymisaskelia, ja ensimmäinen taikasauva ja velhokoulu ollut lopulta hänestäkin kiehtovaa, joskaan ei niin mahtavaa kuin olisi voinut olla. Hänen päänsä oli noina vuosina pysynyt juuri ja juuri pinnalla rakastavan ja pätevän isoisän ja parhaan, veljellistä tasoa olevan ystävänsä, Danielin tuella.
Hunter puolestaan, jolla ei ollut läheskään niin traumaattista lapsuutta, oli enemmän tyypillisen pikku velhon luokkaa. Ja hän antoikin pojan taikoa kotona sisätiloissa niin paljon kuin lystäsi kunhan ei jästien läsnäollessa, tai mitään vaarallista, tai rääkännyt pikkusiskoaan. Sillä eihän lasten kotitaloissaan loihtimisista kenellekään haittaa ollut, joten hänestä Tylypahkan lomasääntö oli hieman hupsu. Vanhempien vastuullahan se varsinaisen lain noudattamisen valvominen kuitenkin oli lomien aikana.
Taikaministeriössä tietenkin hälytti sitten joka kerta kun poika loihti jotain tai hän tai Carrie jotain pojan lähellä, mutta eipä se näitä kiinnostanut, kun jästejä ei ollut paikalla.
Myös kodin ulkopuolelle yksin lähtiessä, hän salli pojan ottaa sauvansa mukaan, sillä sallihan laki alaikäiste taikoa jästienkin edessä jos oli hengenhätä - ja mikäpä sen parempi turvaverkko kuin taikasauva. Eikä poika ainakaan toistaiseksi ja hänen tietääkseen ollut tuota lakia rikkonut.

"Hyvää jatkoa sitten, molemmille," mies toivotti kättään heilauttaen lähtiessään astelemaan kohti lähintä metroasemaa, jonka sijainnin oli aiemmin iltapäivällä tarkistanut. Hän tarkoitti mitä sanoi, joskin Wallyn kohdalla vähemmän. Häntä ei kertakaikkiaan kiinnostanut se että mies oli tarkoittanut hyvää, ja että tällä mitä ilmeisemmin oli jopa täysikuun ulkopuolellakin poikkeuksellisen pahoja arviointivaikeuksia mitä järkeviin valintoihin tuli. Hän välitti ainoastaan siitä että tämän oudon ajattelematon tempaus oli jättänyt hänen poikansa psyykkeeseen ikuiset jäljet.
Anteeksi hän tuskin koskaan pystyisi antamaan, tai edes haluaisi. Mutta vihan tunnetta ehkä helpottaisi vähän ymmärrys siitä miksi moinen oli pitänyt tapahtua. Sekin tuntui kuitenkin täysin mahdottomalta saavuttaa - ei vain siksi ettei hän tosiaankaan mainostaisi poikansa salaisuutta kenenkään tietoon jos siitä ei olisi mitään hyötyä pojalle itselleen, vaan myös siksi ettei Wally ollut mikään nuori ja vastuuton kloppi tai vain joku jolla ei ollut lainkaan kokemusta ja ymmärrystä lapsista, vaan tämä oli itsekin isä jo kolmattatoista vuotta. Tässä tapauksessa siis moinen valinta jopa ihmissuteuden mahdollsiesti tuomien viettien vaivaamana, oli hänestä täysin käsittämätön.
Tai no, saattaisihan miehellä olla jonkin sortin sairaus...siis muukin kuin ihmissuteus...todennäköisimmin jonkinsorttinen tajunnallinen häiriö...Silloin häneltä toki heruisi sympatiaa ja jonkin verran ymmärrystä...Toisaalta, olisiko tämä siinä tapauksessa voinut selvitä vuosikausia yksinhuoltajana ilman että häiriö olisi selvinnyt? Hoitoa tämä ainakaan ei selvästikään ollut hankkinut, jos sellaisen tarpeesta oli kyse, mikä valinta kyllä vähentäisi sympatiaa.

Hän ei muutama päivä sitten Wallyn poliisi- ja rikosrekisteriä tutkiessaan ollut lähtenyt tarkastelemaan tämän terveydenhoitorekistereitä, koska se ei ollut Hunterin suojelun kannalta tarpeellista. Ja koska oli joutunut käyttämään hämäysloitsuja voidakseen tarkistaa ylipäätään yhtään mitään, sillä henkilökohtaisiset syyt ei riittänyt lailliseen tarkasteluun, ja koska tuo henkilökohtainen syy oli pysyttävä salassa. Tällaisten tilanteiden laillisesti selvittäminen olisi tietenkin mahdollista selityksillä ja suurella määrällä loitsuja, mutta menisi turhan monimutkaiseksi, riskialttiiksi ja kestäisikin liian kauan. Hän ei kokenut moraalisia tuskia asemansa väärinkäytöstä sillä ei koskaan tehnyt sitä muutoin kuin perheensä suojelun sitä ehdottomasti vaatiessa, eikä koskaan väärinkäyttänyt saamiaan tietoja.
Ainoa mihin hän oli päässyt käsiksi laillisesti oli Taikaministeriön ihmissusirekisteri jota hänellä oli valtuus aika ajoin tarkastella ammattinsa ja pikkuveljensä katoamistapauksen myötä, jouduttuaan kauan sitten etsimään tätä Harmaaselän yhteisöstä.
Ei hän nytkään saisi miehen terveydenhoitorekisterin tietoja yhtään sen laillisemmin tai helpommin, ja koska mies oli vaikuttanut aidosti tyttärestään välittävältä, hän päätti antaa asian olla.

Eikä hän siis Wallylle varsinaisesti pahaa toivonut, oli tällä sitten lääketieteellisiä häiriöitä tai ei, koska jos Wallylle sattuisi jotain se satuttaisi Gianaa.
Ja hän todella toivoi että Gianan pahoinpitelijä löydettäisiin pian, ja ettei hänen perheensä tarvitsisi sotkeutua sen selvittelyyn enää yhtään enemmpää. Hän tekisi kyllä kaikkensa, että hänen perheensä ja Mayorettejen yhteys jäisi tähän, niin ja tietysti Hunterin ja Gianan tupatoveruuteen, sillä mitä vähemmän yhteyttä sitä helpompi pitää lapset kaukana Wallysta.