Harry Potter; yleistä keskustelua!

Nyt kun vauhtiin pääsin niin avaanpa tälläisenkin keskustelun nyt samaan syssyyn elokuva-keskustelun kanssa. Aika olennainen asia nämä Potterit nyt kuitenkin ovat tässä roolipelissä..

Eli hei yleistä keskustelua Pottereista! Niin elokuvista kuin kirjoistakin, mutta jälleen: uusinta ja tulevaa Potter-elokuvaa koskevat jutut vähintäänkin spoiler-varoituksen alle. Olettakaamme täällä että kaikki ovat lukeneet/nähneet seiskan osia lukuunottamatta kaikki kirjat/elokuvat.

Mutta siis. Mitä mieltä ihmiset olitte uusimmasta Potterista? Entä elokuvista yleensä? Olisitteko itse tehneet jotain toisin? Mikä oli hienoa, mikä pahaa? Lempikirjaa/elokuvaa? Parhaat hahmot? Jne.

Itse aloin tässä marraskuun lopulla lukemaan Pottereita alusta ihan vain tuota seiskan vikaa osaa odotellessa ja muutenkin hyvänä muistutuksena. Nyt menen neloskirjassa ja joulun aikana en ole taas edennyt mihinkään, mutta kohta kirja käteen ja menoksi!

Sanon nyt vielä että lempikirjani Rowlingilta ovat ehdottomasti kolmonen ja vitonen. Kaikki ovat toki hyviä opuksia, mutta nämä erityisesti. Seiskakirja mulla on hieman pimennossa, koska en ole sitä opusta lukenut kuin kerran ja muut kuusi vähintään sen pari kertaa. Ekat osat useammin.
Sama ongelma on vitos-elokuvan kanssa; vaikka kirja kuuluu suosikkeihini niin elokuva on jotenkin hyvin hämärässä enkä muista siitä juuri mitään! O_O hyvin hämmentävää!
Nyt Potter-maratoniini kuuluukin että ensin luen kirjan ja sitten katson elokuvan ja nyt en oikein enää tiedä kolmen ekan osan jälkeen että oliko tämä hyvä asia.. Elokuvien hohto alkaa hiipumaan koska kirjat vaan on mielestäni niin paljon parempia..

Minäkin rakastan noita kirjoja, tai siis tarkotan, että tykkään niistä enemmän kuin elokuvista. Nuo Potter-elokuvat ovat aina olleet makuuni.. noh, ehkä vähän mielikuvitusta rajoittavia. Ja lisäksi kerran elokuvat katsottuaan sellainen oma mielikuva niistä hahmoista hämärtyy. Ainoat, josta minulla on enää omanlainen näkemys, taitavat olla Narcissa Malfoy, Horatius Kuhnusarvio ja muutamat kuolonsyöjät ja ömm... öh.. paholaiset. Manaliuksetkin kuvittelen todennäköisesti erinäköisiksi, kuin mitä elokuvissa näkyy. Lisäksi on matami Rosmerta ja Millicent Bullstrode (ei muuten hajuakaan, että esiintyykö tämä tyttö edes elokuvissa).

Oikeastaan olen nähnyt elokuvista kaikki tähän mennessä ilmestyneet, paitsi Puoliverisen prinssin, jota en vain jaksanut mennä katsomaan. Kirjat olen kaikki lukenut hartaudella sellaiset 20 kertaa. Ehdottomat suosikkini ovat Azkabanin vanki ja Puoliverinen prinssi. Toki kaikki kirjat ovat hyviä, mutta nuo ovat vain lempparini. (:

Lempihahmoihin lukeutuu ehdottomasti tämä kirjasarjan hyveellinen kolmikko; eli Ron, Harry ja Hermione. He vain ovat ehdottomat kestosuosikkini. Lisäksi suorastaan rakastan Weasleyn kaksosia, joiden huumorintaju on niin ihana! Professori Kalkaroskin on kaikessa synkkyydessään aika tavalla mieleiseni ukko. Sitten toisaalta en pidä yhtään Ginnystä (anteeksi Hanabira), Rita Luodikosta ja Pimennosta, joka on kyllä muuten mahtava tyyppi, mutta se vaaleanpunainen neuletakki on kyllä ehkä vähän liikaa...

Hauska idea tälläinen topa muuten. *naur*

Mulla on kans oikeastaan tuo kolmikko periaatteessa suosikkihahmolistassa mutta kenelläpä ei olisi kun asiat kuitenkin pyörivät niiden ympärillä? Ainoastaan Harry on alkanut tippua listassa alaspäin, kiitos elokuville. Yritän nyt nostaa sitä takas kärkeen ihan vain koska kirjassa se hahmo on niin paljon parempi, elokuvissa se on vaan angstaava kakara. "yhyy Volde tappo vanhempani. ;__;" ja sitä rataa.
Ja minunkin täytyy nyt myöntää etten ole koskaan tykännyt minäkään Ginnystä. En kirjoissa enkä leffoissa ja olin suorastaan järkyttynyt kun ne Harryn kanssa menivät yhteen. Mutta ei se mitään, Rowling tekee mitä Rowlingin täytyy!
Kaikista eniten olin kuitenkin järkyttynyt Ginnyn ja Harryn lapsien nimistä. En varmaan koskaan tule hyväksymään niitä. Olkoon kuka tahansa, mitä tahansa mieltä mutta nyt muutama peruste miksen pidä nimistä: Ensinäkin hirveän mielikuvituksettomia. Toiseksi kuka antaa lapselleen nimeksi sen ihmisen nimen, jota on koko nuoruutensa vihannut? Joojoo Kalkaros ei koskaan ollut sitä, mitä Harry luuli sen olevan mutta se ei poista sitä tosiseikkaa mielestäni että Harry vihasi Seveä ja Seve Harryä. En minä ainakaan tälläisessä tilanteessa antaisi lapselleni nimeksi Severusta? En kyllä Albustakaan, koska se on niin vanhanaikainen nimi kaksituhattaluvulla mutta miten vain.
James ja Lily nyt viel menee mut nääh.. Kamalat nimet. :/ En tykänny yhtää.

Mutta kolmikon ohella suosikkihahmoja on ehdottomasti Kelmit, Weasleyn kaksoset ja Voldemort. Kelmien ajasta olisi älyttömän ihanaa lukea enemmänkin. Kaksoset taas tuovat oman ihanan lisänsä tarinoihin ja itkin silmät päästäni vikassa kirjassa. Vollotinpa uusimman leffan aikana Fredin korvankin puolesta.. :'D Ja Voldemort on nyt ihan lähiakoina noussut suosikkihahmoksi koska aloin pelaamaan 1981-vuoden Voldella ja otin asioista enemmän selvää ja rakastuin.

Miun suhde Pottereiden kans alkoi vähän hassusti, kun äitini ja siskoni ovat kyllä lukeneet kirjoja varmaan siitä asti, kun ne Suomeen suomeksi tulivat ja itseäni ei kiinnostanut vielä tuossa vaiheessa ollenkaan. Sitten eräs päivä menin täysin spontaanisti kaverini kanssa katsomaan Viisasten Kivi elokuvan, kun se elokuvateatterissa pyöri ja sen jälkeen ei ole kauheasti ollut paluuta takaisin. Siihen mennessä ilmestyneet kirjatkin piti saada lukea samantien ja viidennen ilmestymisen aikaan taisin päästä jopa äitini ja siskoni edelle lukemisessa, kun ne kaksi luki sen vasta miun jälkeen. Kuudes ja seiska puolestaan on hyllyssäni englanniksi, vitonen suomeksi ja .... Katin järkytykseks siel ei oo ekaa neljää ollenkaan (vaikka usein olen aikonut ne sinne ostaa). Mutta ne sieltä puuttumattomat olen kuitenkin lukenut monta kertaa~! Tulinpa muuten olleeksi jopa lehdessä Potter-kirjojen lukijana, kun toimittajat tuli tekemään seiskakirjan julkaisusta juttua kirjakaupalle aamutuimaan ja satuin epäonnekseni avaamaan niille suuni ekana.

Suosikkikirjat on Azkabanin Vanki, Liekehtivä Pikari ja Deathly Hallows/Kuoleman Varjelukset. Vaihdoin englanniksi lukemiseen siinä vaiheessa, kun kaveri spoilasi miulle koko kuudennen kirjan ja halusin sitten itse lukea sen jostain syystä ennen kuin kirjaimellisesti tiesin sen kaverin kautta sanasta sanaan. Ja sitten jatkoin enkkulinjalla koska englannin ymmärtämisessäni ei ole paljonkaan vikaa ja Kaparin suomennokset joillekin sanoille on mielestäni aivan surkeita 6-7 osissa varsinkin. Aikaisempiin on hankala verrata, kun en ole kauheasti aikaisempiin eroihin perehtynyt. Suosikkielokuvaa puolestaan on hieman hankalaa valita mutta kenties, ja vain kenties, Feeniksin Kilta tai Puoliverinen Prinssi. Eka ja toka tuntuu kuin kirjaa katsoisi kuvina, Azkabanin vangista jätettiin Kelmit taka-alalle ynnä muuta, Liekehtivä Pikari elokuvaa en ole tainnut toista kertaa edes katsoa ja siinä tuntuu vaan siltä, että kohtauksissa hypitään koko ajan. Siis kirjaimellisesti hypitään seuraavaan kohtaukseen, sitä on tosi hankala selittää mutta en pitänyt nelosleffasta yhtään. Nuo kaks puolestaan ei ole jättäneet mitään kauhean pahasti pois (mitä nyt James+Sirius vs. Kalkaros jne mutta voinen elää ilman niitä ; . Puoliverinen Prinssi on siitäkin erikoinen elokuvakokemus, että kävin katsomassa sen Katin kanssa~. Kuoleman Varjelukset osa 1 puolestaan oli kyllä hyvä mutta... Jotenkin se oli ehkä vähän tylsä. Odotan silti innolla toista osaa, enemmän toimintaa!

Suosikkihahmot on aina ollut Harry James Potter vanhempineen. Siihen lisäksi vielä Hermione sekä Ron ja Weasleyt - paitsi ehkä Percy - ja Bellatrix sekä ehkä Tonks. Dracosta en ole koskaan hirveästi pitänyt enkä pidä edelleenkään. Ei sillä, että Lockhart, Luodiko, Cedric, Cho ja Pimentokaan olisi miellyttäneet. Tai Matohäntäkään vaikka muita Kelmejä rakastankin suurella sydämellä (Sirius ja Remus ei tosin koskaan pääse Jamesin tasolle). Ja itseasias kävin jokseenkin tappelun itseni kans siit otanko Harryn vai Ginnyn. Totesin tosin sitten pelanneeni Harrya aikoinaan niin useana eri versiona ja toisinaan jopa niin aktiivisesti, että teki mieli kokeilla mieluummin tätä neitii. Ja nyt yritän totutella siihen, että kerrankin vaihteen vuoksi en ole ottamassa Harrya peliin. D: En toivottavasti tule tässä vielä katumapäälle...^^; Myönnettäköön, että itsellänikin on aikoja, jolloin en ole pitänyt Ginnystä. Sillä pelaaminen tuo toisaalta myös mieleen erään, jolla Ginnyn aivan ekana näin, heh. Ja senkin voin myöntää vielä tässäkin, että toivoin sen päätyvän Harryn kanssa yhteen jostain Salaisuuksien Kammiosta asti tosin muistaakseni alunperin lähinnä siksi, että sen tilanteesta tuli jotenkin oma tilanteeni mieleen liikaakin. :'D

Eh, taidanpas sitten minä olla se, joka nimenomaan EI pidä päähahmoista eli kolmikosta? Kohti kirjasarjan loppua Harry oli ärsyttävän angstinen, Hermione vaan ylipäätään ärsyttävä (tosin ei yhtä ärsyttävä kuin elokuvissa) ja Ron.. No, Ron on omasta mielestäni ehkä paras, jos pitäisi joku kolmikosta suosikikseen valita. Hahmoista pidän erityisesti Weasleyn perheestä, Bellatrixistä, Kelmeistä ja Dumbledoresta. Olisi ihanaa jos tulisi kokonainen kirjasarja Kelmien nuoruusajoista.

Kirjoista suosikkejani ovat Azkabanin Vanki, Liekehtivä Pikari ja Feeniksin Kilta. Tietysti kaksi ensimmäistäkin kirjaa ovat jotenkin hellyyttäviä kun niissä kaikki jutut ovat niin uusia ja päähahmot vähän hukassa taikuuden kanssa. PP:stä ja KV:stä en juurikaan pidä, koska omasta mielestäni ainakin Varjeluksia vaivaa se, että siinä on yhteen kirjaan tungettu niin paljon tapahtumia ja asiaa kuin mahdollista ilman, että tarvitsee jakaa juttua kahteen kirjaan. Tuntuu, että kun kyseessä on sarjan päätösosa, on pakko säntäillä joka puolelle ja tehdä kaikkea. Olisin pitänyt enemmän jos juoni olisi ollut paljon suoraviivaisempi. Lisäksi 7. kirjassa häiritsee, että jotkut tapahtumat ohitetaan pelkällä sivumaininnalla (esim. Lupinin ja Tonksin kuolema), eikä selitetä niitä sen tarkemmin. Jatkanpa valitustani vielä mainitsemalla, että en pitänyt yhtään KV:n epilogista.

Leffoista olen katsonut kaikki muut paitsi uusimman - siis Deathly Hallows osa 1. Harmittaa, että se poistui täältä teatterista niin nopeasti, että en ehtinyt käydä katsomassa. Pitää varmaan odotella, että tulee DVD:lle, niin näen sen sitten. Elokuvat eivät tietenkään voi olla yhtä hyviä kuin kirjat, koska niissä on rajallinen aika, mihin tapahtumat pitäisi tunkea. Sen takia en juuri välitä elokuvista, vaan keskityn mieluummin kirjoihin. Tosin suosikkeja leffoista ovat Azkabanin Vanki ja Feeniksin Kilta.

HP-kirjoissa pidän kaikkein eniten maailmasta, jota kirjat kuvaavat. Taikamaailmassa on jotain todella kiehtovaa ja olisi varmasti silloinkin jos kirjoja ei olisi koskaan kirjoitettu nimenomaan Harry Potterista ja kumppaneista, vaan ihan toisenlaisista tapahtumista. Porttiavaimet, ilmiintyminen, kuolonsyöjät, viuhpiiporet, Tylypahka ja kaikki muut jutut ovat niin loistavia keksintöjä, että niistä suuri hatunnosto Rowlingille.

Pakko nyt todeta tähän väliin että rakastun kovaa vauhtia uudelleen kirjoihin! Tai siis ainahan ekoista luvuista saakka olen niitä rakastanut mutta nyt se rakkaus on muuttumassa jollain tapaa syvemmäksi..
Tässä nyt tosiaan tuota nelososaa tavaan varmaan sadattamiljoonatta kertaa ja aina se on yhtä hyvä. Nyt kuitenkin kun on kaikki kirjat jo päässyt lukemaan (viimeksi kun nelosta luin niin kutonenkaan ei ollut kirjana ilmestynyt) niin katsoo asioita aika erikantilta. On kiva huomata esim. juttuja, mihin ei ole ennen kiinnittänyt sen suurempaa huomiota. Esimerkiksi en ole koskaan aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen että Lovekivat mainitaan jo neloskirjan alussa. Nyt vasta sadannenmiljoonan ja yhden kerran jälkeen tajuan tämmöisenkin seikan. Sama asia oli jonkun toisen, jatkossa oleellisen nimen kanssa mutten nyt saa päähäni että mikä se oli..
Sitten on kanssa joidenkin tiettyjen asioiden kanssa sama homma ja tämä nousi taas eilen esille kun luin neloskirjan Tylypahkaan menoa.. En vaan muista mikä mutta kakkoskirjasta muistan että siellä oli kanssa samantyyppinen tilanne; Harryn seikkaillessa Borgin&Burkesilla niin hän piiloutuu Malfoylta isoon mustaan kaappiin. Noh, missäänhän ei sanota ettäkö se olisi kutoskirjan Häivytyskaappi mutta minä itse uskon että oli! Haluan pitää Rowlingia niin ihanan nerona että keksii upottaa tollasia ihania yksityiskohtia kirjoihin että saisi minunkaltaiseni hölmöt sekaisin niistä..

Ja nyt mulle tuli ihan sellanen fiilis että nämä kaikki asiat on varmasti käyty läpi jollain virallisemmilla Potter-foorumeilla.. Mutta ei se mitään, aina voi samoista asioista turista moneen kertaan!

Ehkä kyse oli vain Harryn toiveajattelumaisesta näkökulmasta, mutta jos ei niin on kyllä liioittelua että kaikki ekalle vuosikurssille tulevat olisivat olleet kauhuissaan lajittelua odotellessa niinku kirja väittää. Tuskin ne kaikki nyt olivat niin mistään-mitään-tietämättömiä kuin Harry tai yhtä hyväuskoisia kuin Ron.

Toinen juttu mikä pisti silmään on, että ne tunki lapset huoneeseen jossa oli liian vähän tilaa, sen sijaan että olisivat jättäneet ne eteishalliin odottamaan. Käsittääkseni se kumminki oli ihan siinä vieressä. En ymmärrä, ellei sitten Rowling hakenut mahdollisimman paljon tilannekomiikkaa tai jotain...

Ei se kyllä sitä tarttis, kun kirjoitta muutenkin niin veikeästi ja eläväisesti. Ihana kirja. Saa nähä ehdinkö lukea loppuun ennen kesämiittiä. Jos en, niin jätän väliin sen trivia-pelin mikäli sen joku mukanaan tuo. Oon nyt jossain puolessa välissä. VK ei ole kuitenkaan ihan niin koukuttava kuin kaikki osat Azkabanin vangista eteenpäin olivat.

Mä oon aina luullu etteivät jästit näe velhojen paikkoja eivätkä siten voi niihin astua sisäänkään. Että nimenomaan se pudottaa surkin velhon ja jästin väliin. Että toisin kuin velho, surkki ei pysty taikomaan, mutta toisin kuin jästillä, surkilla on taikavoimaiset vanhemmat ja näkee taikamaailman ja pystyy käyttään taikaesineitä.

Niin että miten ihmeessä Hermionen vanhemmat olivat Irvetassa vaihtamassa jästirahaa velhorahaksi?

Mun mielest Rowling perusteli sen jotenkin niinkin syvällisesti kuin; jästit näkee velhomaailman jos ne haluu nähä.
Vuotavan noidankattilan oviaukonki ne näkee jonaa ränsistyneenä slummina jos ne ei kato tarkemmin mut ei kukaa haluu kattoo tarkemmin, koska kuka nyt haluaa tuijotella slummii tarkemmin.

Ahaa.

Mutta joku vois haluta mennä sisään siihen "slummiin" esim. jonku lapsi ottaa sen leikkipaikakseen tai koditon ihminen suojakseen. Mihin se jästi sitten päätyis kun se ei oikeesti ole slummi, mutta ko. jästi ei edes tiedä taikamaailman olemassaolosta?

- Teoriani #1:
Kuka tahansa jästi periaatteessa voisi kävellä sisään taikapaikkaan ja siten löytää sen eli saada tietää taikuuden olemassaolon, mutta ihan kaikissa velhomaailman paikoissa on joku jästikarkoitusloitsu joka tavalla tai toisella vaikuttaa jästin mieleen niin ettei se astu sisään tai katso tarkemmin...Mutta ne loitsut ei vaikuta jästeihin jotka tietävät taikamaailmasta.

Mutta tuossa teoriassani on aukko, koska entäs jos ne jästinkarkoituloitsut jostain syystä raukeaisi (esim. joku nostaisi/nostattaisi ne pois piruuttaan) ja alussa mainitsemani jättimäinen riski on todellinen.

- Teoriani #2:
Se. että jästi voisi kävellä taikapaikkaan ja nähdä ja kokea sen vain sinä miksikä se on taian voimin niille laitettu olemaan voisi ehkä olla yksi vaihtoehto muuten, mutta miksi sitten tarvittaisiin jästinkarkoitustaikoja?

Niin että:
Miksei kaikki taikapaikat voi vaan olla toisessa ulottuvuudessa niinku Kalmanhanaukio 12 ja Laituri 3/4? Niin että varmasti kukaan muu kuin taikamaailmasta tietävä ei niihin voi tupsahtaa. (Laiturille tuskin kukaan muu kuin taikavoimaiset.) Itse asiassa eikö tuo hirvittävän giganttinen riski poistuisi juuri sillä että kaikki taikamaailmanpaikat olisi perustettu ulottuvuuteen johon jästit ei mitenkään pääse tietämättä taikamaailmasta? Mutta mitä ilmeisimmin niin ei ole, koska niitä jästinkarkoitustaikoja on olemassa ja käytetään.

Jos Vuotava Noidannkattila ei kerta ole toisessa ulottuvuudessa, ja Viistokujalle mennään sen takapihalta...Onko Viistokuja niitä paikkoja jotka ovat toisessa ulottuuudessa? Jos on niin ehkä se sitten olisi mahdollista että Hermionen vanhemmat pääsivät astumaan sinne tietäessään velhoyhteiskunnasta.
Mutta on silti vielä tuo alussa esittämäni ongelma niiden paikkojen suhteen jotka sijaitsevat tässä, sanotaanko nyt "pääulottuvuudessa".

Ehkä mä vaan ajattelen liikaa, tai sitten Rowling on kompastunut omaan nokkeluuteensa.


Asiasta toiseen...

Musta on mielenkiintoista ja vähän hätkähdyttävääkin yks juttu.
Mä oon aina pitänyt Weasleyjä hyvinä ihmisinä, siis onhan ne sitä, mutta olen pitänyt erityisesti siinä mielessä että ne välittävät heikommistaan. Sitten joudunkin lukemaan kuinka ne käyttää vanhaa Errol-pöllö parkaa postinkantoon sulkasatoisena ja henkihieverissä! Ja kun se ei huonokuntoisuuttaan pysy orrella niin se laitetaan astiakaappiin - (todella hygieenistä, Ron!) - kommentoiden kylmästi "Säälittävää." Tarkistin vielä engalnninkielisestä ja se oli nimenomaan pathetic, ei pitiful.
Harrykään ei sanonut tai edes ajatellut Errolin hyvinvoinniista mitään vaikka on todistetusti empaattinen persoona ja rakastaa omaa pöllöään suuresti...mikä saa minut miettimään kuinka kaksi niin erilaisista taustoista kasvanutta pikkupoikaa voi olla yhtä välinpitämättömiä eläimen kärsimystä kohtaan...mutta ennen kaikkea ajattelin miksi Weasleyn isä ja äitikään ei päästäneet Errolia eläkkeelle? Percylle kyllä ostettiin perheen vähillä rahoilla oikein henkilökohtainen pöllö, sen sijaan että vanha puolikuollut Errol olisi päästetty piinasta ostamalla sille seuraaja jota myös Percy olisi voinut tarvittaessa käyttää???

Mä en toki ole lukenut vielä kovin pitkälle, olen vasta Viistokujalla koulukirjoja ostamasa. Pisti vaan miettimään tuo Errolin kohtalo. Siis eihän kukaan ole täydellinen, minä vaan vähän järkytyin kun en yhtään osannut odottaa tuollaista eläinrääkkäysasennetta Weasleyn vanhemmilta, saati sen sivuttamista Harryltä. (Ymmärrän jos se ei siinä tilanteessa halunnut lähteä arvostelemaan ketään, mutta se ei ole edes Ronille yksin vielä kommentoinut Errolista.) Ja kun minä kaikenlisäksi niin rakastan eläimiä. Voisihan toku olls niinkin että Rowling kirjoitti Errolin tilanteen vain huumorimielessä, ajattelematta lainkaan sitä millaiseksi se Weasleyn perhettä maalaa.

Ja minä en tarkoittanut tätä minään valituksena tai Weasleyen mollaamisena vaan hahmotutkimuksena, mielenkiinnon osoituksena hahmojen mahdollista monitahoisuutta ja särmää kohtaan...Vaikkei huomioimani asia välttämättä minua niin miellytäkään.

Lainaus :

Voisihan toku olls niinkin että Rowling kirjoitti Errolin tilanteen vain huumorimielessä

Näin se varmasti on. Kuten sä itse oot maininnut aikasemmin niin ne ensinmäiset Potterit on aika.. lastenkirjoja. Kovin moni on tuskin ajatellut sitä eläinrääkkäyksenä vaan pitänyt sitä vaan huvittavana juttuna. Millaiseksi Rowling sen varmasti itsekkin tarkoitti. Noi on tollasia pieniä yksityiskohtia mihin kirjailija tuskin on ajatellut kenenkään takertuvan sen syvällisemmin...

Lainaus :

jästikarkoitusloitsu joka tavalla tai toisella vaikuttaa jästin mieleen niin ettei se astu sisään tai katso tarkemmin...Mutta ne loitsut ei vaikuta jästeihin jotka tietävät taikamaailmasta.

Näin mä sen uskoisin menevän. Jossain kirjassa kai mainittiin siitä, että jästit on liian kiireisiä nähdäkseen/huomatakseen mitään ennen kuin niille sen osottais ja koska Hermionen vanhemmat halusi ilmeisesti olla tyttärensä mukana oli niillä aikaa katsoa ja huomata se vuotava noidankattila.

Jos sen loitsun nyt joku menee ja purkaa niin.. eiköhän Ministeriö olis aika äkkiä paikalla hoitelemassa sellasen idiootin ja unhoituttamassa ne jästit

Rabastan Lestrange kirjoitti:

Lainaus :

Voisihan toku olls niinkin että Rowling kirjoitti Errolin tilanteen vain huumorimielessä

Näin se varmasti on. Kuten sä itse oot maininnut aikasemmin niin ne ensinmäiset Potterit on aika.. lastenkirjoja. Kovin moni on tuskin ajatellut sitä eläinrääkkäyksenä vaan pitänyt sitä vaan huvittavana juttuna. Millaiseksi Rowling sen varmasti itsekkin tarkoitti. Noi on tollasia pieniä yksityiskohtia mihin kirjailija tuskin on ajatellut kenenkään takertuvan sen syvällisemmin...

Vähän vaikee olla tarttumatta jos on syvästi eläinrakas ja lisäksi juttu vaikuttaa huomattavasti usean päähahmon imagoon (mistä syystä en kutsuisi sitä varsinaisesti pieneksi yksityiskohdaksi.) Mutta lapsiyleisössä tosiaan tuskin kauheen herkästi kukaan jää asiaa pohtimaan sen enempää eettisyyden kuin hahmokuvankaan kannalta. Eipä Rowlingin kai tarvinnut välittääkään kun suurin osa Pottereiden lukijoista varmaan oli noiden irjojen aikaan lapsia. Eri asia tietty mitä lapset oppii tuollaisesta, mutta siinä nyt sitten taas tulee kuvaan vanhempien vastuu siitä mitä lapsensa tekee.

Ja tuosta jästienkarkoitusloitsu-jutusta...Niin, ehkäpä Taikaministeriöön tulee automaattisesti ilmoitus jos ne loitsut ei yhtäkkiä olekaan voimassa ja asia saadaan hoidettua melko kuvittomasti.

Ehm.. Lapsiyhteisössä kukaan ei ala ajattelee tätä sen enempää niin eettisyyden kuin hahmokuvankaan kannalta? Mä taidan sitten olla lapsi koska en viel 21 vuotiaanakaa, ja dramaturgiaopiskelijana, ole mitenkää kiinnittäny toho huomiota eikä se ole koskaan vaikuttanu mun Weasley-näkemykseen yhtään millään lailla vaikka olen lukenu ne kirjat jonku kymmenen kertaa. Miksikö? Koska sillä pirun pöllöllä ei ole mitään tekemistä juonen kanssa, se on vaa täytehahmo että Row sais väännettyy jotaa hauskaa jostain. Kirjojen hyviä puolia on se ettei niissä kaiken tarvi aina olla jotenki suuremman merkityksen omaavaa.

Ja nii mäki olen eläinrakas enkä silti oo koskaa ees tullu aatelleeks et Weasleyt jotenki rääkkäis Errolii.

Sä aattelet liikaa.

Niin kai sitte ajattelen. Toisaalta ei siitä liikaa ajattelusta haittaakaan pitäisi olla, ainakaan tässä tapauksessa. Meinaan että oli Rowlingin motiivi mikä tahansa, nuo kohtaukset tapahtuvat tarinansisäisesti ja siis vaikuttavat kirjojen maailmassa ja ko. hahmoihin; tyyliin joku voisi ihan hyvin ottaa Errolin kohtelun puheeksi, ja mitä Weasleyt sanoisivat jos niin kävisi? Tämä kysymys voi siis helposti herätä fanfictionissa, vaikka kirjoissa niin ei käynytkään koska Errol ei ole olennainen juonen kulussa.

Muistatko Rockter, ku joskus kauan sitte mulla oli mielikuva että Rowling ois joskus vastannu jonku kysymykseen Weasleyn perheen köyhyydestä, jotain että "koska mikään tyhjästä ilmasta tehty ei voi kestää kauan"? Mutten löytäny sitä muistelemaani juttua enää, ja olit sitä mieltä että muistan varmaan väärin koska ei siin ois mitään järkee että tyhjästä sais taiottua jotain, ja olin samaa mieltä.

No, Rowlingin mielestä ilmeisesti on järkeä, koska mä löysin sen ja paljon muutakin.

"It seems that the wizards and witches at Hogwarts are able to conjure up many things, such as food for the feasts, chairs and sleeping bags. . .if this is so, why does the wizarding world need money ? What are the limitations on the material objects you can conjure up ? It seems unnecessary that the Weasleys would be in such need of money. . . (Jan Campbell)"

Rowling vastaa: "Very good question (well done, Jan!!). There is legislation about what you can conjure and what you can't. Something that you conjure out of thin air will not last. This is a rule I set down for myself early on. I love these logical questions!"
--> lähde

Kuulema se on joku muodonmuutosten sivuhaara ja vaikeimpia opetetaan kuudennella vuosikurssilla ja Tylypahkan jälkeen, mutta helpoimpia loitsuja jo aiemmin. Ja, tulen ja veden lisäksi kirjoissa loihditaan tyhjästä kaikkea aina elävistä eläimistä makuupuseeihin, köysiin, puulastoihin, sideharsoon, purkkeihin, nojatuoleihin, viiniin ja ties mihin...
--> lähde

Okei; eli Rowlingin maailmassa kaikkea paitsi ruokaa voi loihtia tyhjästä, mutta mikään tyhjästä loihdittu ei voi kestää kauan. Mutta kuinka kauan se sitten kestää? Tunteja, päiviä, viikkoja? Ilmeisesti melko kauan kun kerta loihdituista makuupusseista ja tuoleista on iloa. Oli miten oli, se on turha sääntö koska se ei selitä sitä miksi Weasleyt on olevinaan niin pirun köyhiä, varsinkin kun ne tykkäävät ahtaa kotinsa täyteen taikuutta. Nehän voisi loihtia kaiken tarvitsemansa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Tyyliin 'oho, nyt se hävis ilmaan josta syntyikin. No ei hätää! Heilautetaan kepeästi sauvaa ja saamme silmänräpäyksessä uuden samanlaisen!' Tai jos haluaa välttää esim. sängyn katoamisen altaan keskellä yötä, voi loihtia uuden sängyn jo vähän ennen ku se edellinen katoaa, koska väkisinkin ajan kanssa oppii arvioimaan kauanko ne kestää (ja tosiaan ilmeisesti ainakin yön yli.) Kuka tahansa velho tai noita voisi tehdä noin!
Ainoa, mitä kuulema ei voi taikoa tyhjästä, on ruoka. Mutta jos kerran KAIKEN muun voi ja ne kestää suhteellisen kauan, ja taikakeinoilla matkustaminenkaan ei maksa mitään, ja velhoilla on oma ekonomia niin miten kukaan voi olla köyhä? Saati sitten niin köyhä kuin Weasleyt? (Okei, jästien kanssa sosialisoivat eivät voi taikoa tavaroitaan ilmasta koska olisi siinä selittämistä jos nojatuoli katoaa siinä istuvan jästin alta...Mutta Weasleyt eivät sosialisoineet jästien kanssa.)

Kyllä mä ainakin heiluttelisin taikasauvalla uutta vaikka päivittäin jos vaihtoehtona ois rutiköyhänä kituminen. Hitto, muutama ranteen heilautus päivässä ei tappaisi varsinkaan jos perheessä on enemmän kuin yksi loihtia osaava ettei kaikkea tarttis tehdä yksin. Stressi raha-asioista sen sijaan vois vaikka tappaakin. En tiedä voiko HP-maailman velhojen taikavoimat ehtyä vähäksi aikaa jos niitä käyttää liian paljon kerralla, mutta eihän sitä nyt jokaista esinettä tietenkään tarvitsisi tyhjästä loihtia jotta saisi talouden tasapainoon...Paljon sen harrastaminen ylipäätään vaan vois auttaa.

Luulen että Rowling innoissaan taikuudesta veti överiksi logiikan kustannuksella eikä edes huomannut sitä. Ainakaan mä en saa tuohon logiikkaa yrittämälläkään, ja lisäksi en tajua mitä tarvetta tuollaiselle "muodonmuutosten sivuhaaralle" edes on? Kun ne voi yhtä helposti vain muuttaa jonkin tavaran, kasvin, ihmisen tai eläimen muotoa tarvitsemakseen! Se ajaa monet ensihätätarpeet, mutta lyhytkestoisuudessaan ja jonkin siksi aikaa katoamisessa se ei tee täysin järjenvastaiseksi köyhyyttä ja sitä että velhoyhteisössä ylipäätään myydään kaikenlaista tavaraa eikä vain luutia ja sauvoja.

Löytääkö joku muu hyvän syyn miksi tuo muodonmuutoksen sivuhaara on olemassa?

Me tosiaan Rockter sun kanssa sillon kauan sitten aateltiin ettei mitään voisi loihtia tyhjästä ilmasta, mutta Rowlingin kaanonissa ilmeisesti voi lähes mitä tahansa.

Joten miten asia on tämän roolipelin maailmassa?

Jollei joku löydä tuolle muodonmuutosten sivuhaaralle jotain loogista ja olennaista osaa kirjojen maailmassa, mä aion kyllä omiin roolipeleihini ja ficcimaailmaani säätää mahdolliseksi vain tulta ja vettä tyhjästä, mutta ei mitään muuta. (Tulta ja vettäkin vain siksi että niillä taisi olla pakottavia rooleja kirjojen tapahtumissa kuten Harry tarvitsi sitä vesiloitsua Dumbledorelle siellä luolassa hirnyrkkiä etsiessä, kun järvestä sitä ei saanut.) Tulen ja veden tyhjästä ilmasta loihtimisen voisi sentään loogisesti perustella sillä että ne ovat yksiä neljästä elementistä kuten ilmakin, (siis puhtaita elementtejä eikä teollisuustuotteita, evoluution kehittämiä ja sielullisia eläimiä tai maasta kasvaneita kasveja.)
Aion myös löytää vaihtoehtoisen keinon Dracolle heittää se käärme kehiin kaksintaistelussa. En halua taikovista uusavuttomia enkä halua Weasleyjen olevan eläinrääkkääjien lisäksi myös...mikä se sana on kun kituu ja häpeilee vähäosaisuuttaan vaikkei oikeesti olis mitään tarvetta olla vähäosainen? ;D
(Joo joo, ei Rowling niitä eläinrääkkääjiks ja tyhjänvinkujiksi varmaan tarkoittanut, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että niistä tuli sellaisia Rowlingin muista syistä tekemien valintojen myötä.)

Ja senkus sanotte, että ajattelen liikaa. Rowling on loistava kirjailija ja rakastan Potter-kirjoja ikuisesti enkä ikinä tule ymmärtään miten Twilight syrjäytti Deathly Hallowsin bestseller-listalla se ei kertakaikkiaan voi tapahtua tässä universumissa ilman jotain hämärää taustalla, mutta kyllä Rowlingin ihanasta velhomaailmasta löytyy epäloogisuuksia ja sensellaisia joita mielestäni on hyödyllisiä tai ainakin kivaa pohtia fanfictionin kannalta. ;D

itse olen ajatellut sen niin, ettei mikään ole rajatonta; jossain vaiheessa tulee seinä vastaan "tyhjästä" taikomisessakin, sillä asiassa kuin asiassa on myös omat resurssinsa. Tyhjästä ei voi tulla mitään pysyvää, ja ehkä ajan kanssa myös tyhjästä tulleet esineetkin haihtuvat. Ne eivät voi olla mitään konkreettisesti pysyvää, sillä eiväthän ne koskaan ole tulleet mistään ja voiko tyhjästä tulleella koskaan olla mitään kiinnittymispistettä. Epäilen.

Toisaalta, tässä tulee sitten jälleen taas kysymys vastaan, kuinka määritellä "tyhjyys". Mitä se on? Onhan avaruuskin jonkin mittapuulla "tyhjä", mutta tarkemmin katsottuna myös sieltä löytyy liikettä ja vilskettä; planeetta, tähdet jne. Kuinka tyhjästä voisi ilmestyä sohva? Vai tarkoitetaanko tällä sitä, että taikuudella esimerkiksi Weasleyt voisivat valmistaa sohvan ja näin ollen sohva ilmestyisi "kuin tyhjästä".

Sekavaa...

Niin, tottahan sekin on että tyhjyyttä ei varsinaisesti ole olemassakaan tuntemamme universumin sisälä, vaan ilmakin on jonkinlaisia molekyylejä ja kaikki on yhteydessä kaikkeen...Mutta silti, sielulliset eläimet, teollisuustuotteet ja kasvit on niin kaukana ilmamolekyyleistä ja monimutkaisia juttuja että mä en jaksa mieltää kenekään valmistavan niitä silkasta ilmasta. Normaalilla muodonmuutosloitsulla sentään enemmän pohjaa...mutta niissäkin miellän niin että mitä samankaltaisempi materiaali sen helpommin se onnistuu.

Ja joka tapauksessa kun se ilmasta loihtiminen on Rowlingin maailmassa mahdollista, Weasleyt kituu tarpeettomasti köyhinä kun kuitenkin saisivat tasapainotettua talouttaan loihtimalla vaikka mitä ilmasta uudestaan ja uudestaan. Alkoikohan Molly muuten käymään töossä Ginnynkin lähdettyä Tylypahkaan?

P.S.
Repeilin viime yönä Salaisuuksien kammio-kirjan Räyhääjälle jonka Molly lähetti Ronille. Se leffan versio oli niiiin laimennettu, että huh. Kirjan Räyhääjä oli oikeasti kammottava. Ja ikävä silläkin että häiritsee vakavasti kaikkien ruokarauhaa ja tärykalvoja.

Kun aikoinaan luon Rowlingin sanoneen että velhot ja noidat elävät keskimääräisesti paljon pidempään kuin jästit, että Dumbledore oli Harryn kouluvosien aikaan jotain 150-vuotias...(Ilmeisesti se muutti mieltään Albuksen iän suhteen myöhemmin)...mutta siis siitä oon aina olettanut että velhot ja noidat vois elää keskimäärin ainakin 200-vuotiaiksi. (Kun Dumbledore ei vaikuttanut mitenkään hauraalta tai vanhuudenhöperöltä.)

Mutta Harry Potter Wikin mukaan Dumbledorea edeltänyt rehtori eli jopa 355-vuotiaaksi!?
En tosin pidä tuota Wikiä luotettavana senkään vertaa kuin wikejä ylipäätään, koska tuo sivusto käyttää leffoja JA jopa kirjoittajien omia "aukkojen paikkauksia" omalla mielikuvituksellaan, ilman että tekevät aina selväksi missä se raja menee - ja siis pitävät tuota ihan tuo wikin virallisena sallittuna tyylinä. Suhtaudun siis tuon sivuston infoihin hyvin kriittisellä harkinnalla ellei lähdelinkki vie kirjaviitteeseen tai Rowlingin haastatteluun josta asian voi tarkastaa.

Harry Potter Lexicon mainitsee Armando Dippetin Dumbledorea edeltävänä rehtorina joten sen verran ainaki lienee totta. (Käsittääkseni Lexicon pohjaa vain ja ainoastaan kirjoihin ja Rowlingin sanoihin.) Mutta tuo HP Wiki tarjoaa sen syntymäpäivän lähteeksi vain Salaisuuksien kammio -elokuvassa esiintynyttä suklaasammakkokorttia, ja kuolinvuoden lähteeksi Rowlingin sanoja kirjafestivaalilla ja linkittää siinä tähän, muta ainakaan minä en löydä tuosta puoltakaan sanaa ko. hahmosta saati sen kuolinajankohdasta.

Sen ilmeisesti ajateltiin olevan "muinainen ikä" eli että keskimääräinen elinikä tosiaan olisi huomattavasti lyhempi...Mutta ois vaan kiva tietää kuinka vanhaksi hahmonsa voi visioida realistisesti elämään ilman Viisasten kiveä tai Kuoleman varjeluksia tai muuta sellaista. Rowlingin alkuperäisen Dumbledorelle suunnitteleman iän mukaan uskallan väittää että ainakin 200-vuotiaaksi...

Mutta tietääkö joku paremmin miten paljon kaanon-pohjaa Armando Dippetin "munaisessa 355-vuoden" iässä on?

Kun noita tai velho ottaa animaagihahmonsa muodon, pystyykö se puhumaan normaalisti, niin että häntä ymmärrettään, vai äänteleekö hän hahmonsa lajin mukaan?

Tajusitteko?

Ei kai animaagit ainakaan ihmisten kieltä pysty puhumaan. Kai ne voi silleen viestiä toisilleen saman lajin animaagin tai eläimen kanssa.. tai ehkä eri lajin animaaginkin kanssa jonkun verran? Kaipa kelmitkin jotenkin kommunikoi, kun ne oli animaagimuodossa yhdessä. Oon ajatellu et animaagi ei ehkä silleen kokonaan kadota ihmisyyttään vaan pystyy ajattelemaan ja muistamaan asioita enemmän kun esim. ihmissusi.

Tuolla animaagista juttua jos kiinnostaa lukea. Siellä ei kyllä lue mitään kommunikoinnista, mutta itse tulkitsisin niin ettei animaagimuodossa pysty puhumaan ihmisten kieltä. Esim. Viisasten kiven alussa kun Albus sanoo kissa-McCarmiwalle muutaman sanan niin eihän McCarmiwa vastaa sille ennen kuin muuttuu takaisin ihmiseksi. Syy voi toki olla siinäkin ettei McCarmiwa viitsi puhua jästien takia, mutta tuskinpa. Ketään ei kuitenkaan ollut missään lähellä ja oli yö.

kiitti... =) tajusin nyt =)